Tuotantoeläimet voivat Suomessa hyvin

Uusi laki eläinten hyvinvoinnista lähti lausuntokierrokselle joulun alla.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus on toteuttamassa tämänkin uudistuksen, joka jäi muilta tekemättä.

Suomesta on viime aikoina maalattu kuvaa eläinten hyvinvoinnin takapajulana. Tämä ei pidä paikkansa. Uudessa laissa toteutetaan lukuisia parannuksia. Esimerkiksi kivunlievitys tulee pakolliseksi yhä useammissa toimenpiteissä, emakoiden tiineytyshäkeistä luovutaan ja haitalliseen eläinjalostukseen puututaan.

Lisäksi on muistettava, että eläinten hyvinvointiin vaikuttavat muutkin tekijät, kuin minimilainsäädäntö.

Eläimiä lääkitään Suomessa EU-maista kolmanneksi vähiten. Antibiootteja ei anneta ennaltaehkäisevästi rehun mukana, vaan tarvittaessa. Kun eläin on hyvinvoiva ja terve, ei sen lääkitsemiseen ole tarvetta. Suomessa ja Ruotsissa sikojen häntiä ei typistetä, kuten muualla Euroopassa. Suomessa ei myöskään typistetä kanojen nokkia.

Vapaaehtoiset hyvinvointijärjestelmät ovat suomalaisilla tiloilla yleisiä.

Pertti Hakanen

Olemme ottaneet maatalouspolitiikassa käyttöön ensimmäisenä EU-maana eläinten hyvinvointikorvausjärjestelmän. Kun tiloilla tarjotaan lisäkustannuksia aiheuttavia lisävirikkeitä, siitä maksetaan kuluja vastaava hyvinvointikorvaus. Tällaisia ovat esimerkiksi lisäorret kanaloissa, sekä puiset ”purupalikat” sikaloissa.

Vapaaehtoiset hyvinvointijärjestelmät ovat suomalaisilla tiloilla myös yleisiä. Esimerkiksi 95% sikatiloista kuuluu järjestelmään, joka edellyttää tiloilta lainsäädännön ylittämiä minimivaatimuksia. Sen puitteissa toteutettiin viime vuonna noin 6000 eläinlääkäreiden neuvontakäyntiä. Vastaavia järjestelmiä on käytössä myös muissa tuotantosuunnissa.

Peruslainsäädäntö asettaa kivijalan suomalaiselle ruuantuotannolle. Sen lisäksi Suomessa tehdään mittava määrä vapaaehtoisia toimia.