Yritystukia ei voi leikata huutoäänestyksellä – sellaista päätöstä, josta kaikki ovat yhtä mieltä, ei ole olemassakaan

Elinkeinoministeri Katri Kulmunin (kesk.) asettama työryhmä pääsi budjettiriihen alla sopuun yritystukien leikkaamisesta. Valtiosihteeri Jari Partasen johtaman työryhmän tavoitteena oli karsia yritystukia 100 miljoonalla eurolla.

Monien yllätykseksi työryhmä onnistui tavoitteessaan ja jopa ylittämään sen 20 miljoonalla eurolla.

Yritystukien karsimista on yritetty useampaan otteeseen monilla erilaisilla hallituskokoonpanoilla. Mauri Pekkarisen (kesk.) vetämä parlamentaarinen työryhmä epäonnistui viime vaalikaudella vastaavassa tehtävässä.

Työryhmän riitaisuuteen turtunut Pekkarinen harmitteli jopa jälkikäteen, että oli alun perin suostunut ryhmän vetäjäksi.

Valtiosihteereistä ja asiantuntijoista koostunut työryhmä esittää parafiinisen dieselöljyn veronalennuksen poistamista asteittain. Veroetu on kokonaisuudessaan 120 miljoonaa euroa vuodessa.

Partasen työryhmä saa kiittää omasta onnistumisestaan edeltäjäänsä. Nyt tehtyä päätöstä ei olisi syntynyt näin ripeällä aikataululla, ellei Pekkarisen työryhmä olisi tehnyt hyvää pohjatyötä.

Edellisen työryhmän virheistä otettiin opiksi jo perustamisvaiheessa. Tällä kertaa mukana oli vain ministeriöiden omaa väkeä. Edellisessä työryhmässä oli edustajia kaikkien eduskuntapuolueiden lisäksi myös useista etujärjestöistä.

Pekkarisen mukaan osa työryhmän jäsenistä oli valmis pikemminkin lisäämään yritystukia kuin vähentämään niitä. Tätä taustaa vasten ei ole ihme, että työryhmä ei päässyt kuukausien neuvotteluidenkaan jälkeen yhteisymmärrykseen leikkausten kohdentamisesta.

Vaikka yritystukien leikkaamisessa päästiin hyvään alkuun, on turha odottaa, että uudet leikkauslistat syntyvät kivuttomasti.

Valtiosihteeri Partasen työryhmän tavoitteena on jatkaa yritystukien leikkauslinjaa. Kohteiksi on valikoitumassa ympäristö- ja ilmastovaikutuksiltaan haitalliset tuet.

Uusia päätöksiä yritystukien karsimisesta on luvassa aikaisintaan vuoden päästä syksyllä. Ympäristövaikutusten lisäksi valmistelutyössä painotetaan työllisyyttä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja aluetaloutta.

Vaikka yritystukien leikkaamisessa päästiin hyvään alkuun, on turha odottaa, että uudet leikkauslistat syntyvät kivuttomasti.

Toimialat, joihin leikkaukset kohdistuvat, tyrmistyvät luonnollisesti hallituksen linjauksista. Näin kävi myös tällä kertaa.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka alan etujärjestö (SKAL) kritisoi ankarasti hallituksen päätöstä. SKAL:n mukaan päätös heikentää merkittävästi kuljetusalan kilpailukykyä.

Tuen poistaminen tekee varmasti kipeää. SKAL:n kannanotto kertoo tästä karua kieltä.                           

Harva tuntuu enää muistavan, että tuki on aikoinaan (vuonna 2011) myönnetty ympäristöhyötyjen takia. Kehittyneen teknologian ansiosta tälle tuelle ei ole enää ympäristöhyödyllisiä perusteita.

Maailma muuttuu. Yritystukien myöntämisessä tämä on pakko ottaa huomioon. Kansantalouden kannalta on kestämätöntä, jos aikaisemmin tehtyjä tukiratkaisuja ei voi purkaa millään perusteella eikä missään olosuhteissa.