Ydinvoimalla ei ole enää poliittista vastustusta Suomessa
Reilu enemmistö kansanedustajista kannattaa ydinvoiman lisärakentamista. Ylen maanantaina julkaisemaan kyselyyn vastasi 129 kansanedustajaa, joista 110 halusi lisää ydinvoimaloita Suomeen.
Kielteisellä kannalla oli vain kahdeksan edustajaa, minkä lisäksi yksitoista vastaajaa jätti kantansa auki.
Kyselyn perusteella voi todeta, että ydinvoiman poliittinen vastustus on kuihtunut lähes olemattomiin Suomessa. Muutosta voi pitää merkittävänä, olihan ydinvoima takavuosina vielä kiihkeän poliittisen väittelyn aihe.
Esimerkiksi vihreät ovat lähteneet ovet paukkuen hallituksesta kaksi kertaa ydinvoiman takia. Vuonna 2002 puolue erosi Paavo Lipposen (sd.) hallituksesta, kun se esitti toimiluvan myöntämistä Suomen viidennelle ydinvoimalalle.
Vuonna 2014 vihreät lähtivät Alexander Stubbin (kok.) hallituksesta Fennovoiman ydinvoimaluvan muutoksen vuoksi.
Nämä kaksi lupapäätöstä kertovat samalla suurten ydinvoimahankkeiden riskeistä. Viides ydinvoimala myöhästyi aikataulustaan toistakymmentä vuotta ranskalaisen laitetoimittajan ongelmien vuoksi. Sitä ollaan vasta nyt käynnistämässä Olkiluodossa.
Fennovoiman hanke joutui puolestaan Ukrainan sodan uhriksi. Monien mutkien jälkeen Hanhikiven laitetoimittajaksi valikoitui venäläinen Rosatom, jolla oli teknisiä vaikeuksia hankkeen toteutuksessa. Venäläisen ydinvoimalan pystyttämisen Suomeen on näissä oloissa myös poliittisesti mahdotonta.
Vihreiden ydinvoimavastaisuus on vuosien mittaan lieventynyt. Vielä selvemmin kannat ovat kääntyneet keskustassa.
Kaikki Ylen kyselyyn vastanneet keskustan kansanedustajat kannattivat nyt ydinvoiman lisärakentamista.
Vielä 1970-1980 -luvuilla keskusta suhtautui varsin kriittisesti ydinvoimaan. Varsinkin keskustanuoret osallistuivat innolla ydinvoiman vastaiseen kampanjointiin.
Esko Ahon (kesk.) hallitus esitti luvan myöntämistä viidennelle ydinvoimalalle jo vuonna 1992. Eduskunta kaatoi hankkeen hyväksymällä selvin numeroin keskustan nuoren kansanedustajan Matti Vanhasen ponnen, jossa lisärakentaminen torjuttiin.
Vihreiden ydinvoimavastaisuus on vuosien mittaan lieventynyt. Vielä selvemmin kannat ovat kääntyneet keskustassa.
Keskustan kriittinen ydinvoimakanta vauhditti samalla uusiutuvien energialähteiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Niin kutsuttujen risupakettien merkitys on kasvanut arvoon arvaamattomaan nyt, kun koko Eurooppa pyristelee irti Venäjän fossiilienergiasta.
Ukrainan sota lienee vauhdittanut mielipiteiden muutosta keskustassakin.
Keskustelussa on noussut vahvasti esille myös uusi näkökulma ydinvoimaan. Eri puolilla maailmaa kehitetään nyt vauhdilla tekniikkaa, joka mahdollistaisi pienten ydinvoimaloiden rakentamisen.
Tiistain Tekniikka&Talous -lehdessä kerrottiin, että Suomessa rakennellaan kaikessa hiljaisuudessa konsortiota, joka voisi rakentaa pienydinvoimaloita. VTT ja Lappeenrannan LUT-yliopisto ovat jo pitkällä pienydinvoimalaan liittyvän kaukolämmön kehittämisessä.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) toivoi lehden haastattelussa teollista konsortiota, joka suunnittelisi, rakentaisi ja omistaisi pienydinvoimaloita. Siitä voisi kehittyä myös vientituote.
Pienet ydinvoimalat edistäisivät hajautettua energiantuotantoa, mikä sopii hyvin keskustan pirtaan. Edellytyksenä tietysti on, että niiden turvallisuus voidaan taata ja että ne ovat taloudellisesti kannattavia.