Vasta aika näyttää, kumman koronastrategia toimii paremmin, Suomen vai Ruotsin
Koronakriisiä hoidetaan eri maissa toisistaan poikkeavilla tavoilla. Sekä tilannearviot että johtopäätökset voivat erota hämmästyttävällä tavalla niinkin läheisissä maissa kuin Suomessa ja Ruotsissa.
Ruotsi on pyrkinyt toistaiseksi pitämään yhteiskunnan keskeiset toiminnot käynnissä kriisistä huolimatta. Esimerkiksi koulut on pidetty auki ja kansalaisia on jopa kannustettu lähtemään pääsiäisenä hiihtämään pohjoisen hiihtokeskuksiin.
Suomi on noudattanut tiukkaa rajoituslinjaa, jonka tavoitteena on hidastaa koronaviruksen leviämistä. Dramaattisin esimerkki on Uudenmaan sulkeminen kolmeksi viikoksi.
Sulkua voi pitää sinänsä suhteellisena. Ensimmäisenä arkipäivänä maanantaina Uudenmaan rajan yli päästettiin kymmeniä tuhansia autoja, joiden matkustajat kulkivat luvallisilla asioilla työpaikalleen ja takaisin.
Vasta aika näyttää, kumman maan strategia toimii paremmin.
Pahimpien skenaarioiden toteutuminen veisi pohjan myös taloudellisilta hyödyiltä, joita Ruotsi kenties laskee saavansa nykyisellä strategiallaan.
Jo tässä vaiheessa voi kuitenkin ennakoida, että Ruotsi saattaa jälleen kerran selvitä pienemmin taloudellisin vaurioin. Siihen liittyy kuitenkin tärkeä varaus.
Jos avointen ovien politiikka johtaa koronaviruksen hallitsemattomaan leviämiseen Ruotsissa, maan terveydenhuoltojärjestelmä voi joutua erittäin kovalle koetukselle. Pahimmillaan tilanne voi johtaa tuhansien ihmishenkien menetykseen.
Pahimpien skenaarioiden toteutuminen veisi pohjan myös taloudellisilta hyödyiltä, joita Ruotsi kenties laskee saavansa nykyisellä strategiallaan.
Toisaalta paljon jos-sanoja liittyy myös Suomen ja useimpien muiden maiden noudattamaan tiukkojen rajoitusten strategiaan.
Vasta joidenkin viikkojen kuluttua nähdään, onnistuttiinko viruksen leviämistä hidastamaan toivotulla tavalla niin, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä kykenee tarjoamaan riittävän hoidon kaikille tarvitseville myös toukokuulle ennustetun tautihuipun aikana.
Suomen ja Ruotsin strategioiden vertailun voisi jättää akateemiseksi harjoitukseksi, ellei siihen liittyisi yhtä vakavaa kysymystä.
Suomen ja Ruotsin raja on pidetty auki pohjoisessa. Siihen on historialliset syynsä. Esimerkiksi sopii Tornion-Haaparannan alue, jossa työ, asuminen ja koulunkäynti limittyvät rajan yli.
Jos Ruotsin strategia johtaa koronaviruksen nopeaan leviämiseen, pohjoisen avoin raja vauhdittaa tartuntoja myös Suomessa. Tällaista skenaariota eivät Suomen viranomaiset voi jäädä odottamaan tumput suorana.
