Valtion velkakierteen pysäyttäminen on seuraavan hallituksen ykköstehtävä
Suomen valtion velka on noussut jo yli 137 miljardiin euroon. Velkataakka on kasvanut nopeasti, sillä alle 15 vuotta sitten velkaa oli alle 60 miljardia euroa.
Ensi vuonna valtio ottaa lisää velkaa noin 8 miljardia euroa. Velkaantumisen rinnalla huolta aiheuttavat uusien lainojen nousevat korot. Korkojen nousu kaventaa tulevina vuosina entisestään Suomen taloudellista pelivaraa.
Valtion velan kasvu pysähtyi Juha Sipilän (kesk.) pääministerikaudella lyhyeksi aikaa. Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana velkaantuminen on jälleen ryöpsähtänyt kasvuun. Merkittävin syy velkaantumiseen ovat olleet kansainväliset kriisit: koronapandemia ja Ukrainan sota.
Kaikkea velkaantumista ei voi kuitenkaan laittaa kriisien piikkiin. Hallituksien suhtautumisessa velkaan on ollut selvä ideologinen ero. Marinin hallituksessa suhde velkaan on ollut höllempi kuin edeltäjällään.
Paras tapa varautua yllättäviin kriiseihin on pitää talous tasapainossa.
SUOMI ei voi jatkaa velkaantumisen tiellä loputtomiin. Uusia kriisejä on edessä myös tulevaisuudessa. Ne ovat jopa todennäköisiä, kun huoltosuhteen heikentyminen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat näkyä suomalaisten arjessa.
Paras tapa valmistautua yllättäviin kriiseihin on sopeuttaa taloutta silloin, kun siihen on mahdollisuus. Siksi seuraavan hallituksen on otettava päätavoitteekseen velkaantumisen pysäyttäminen.
Valtiovarainministeriön mukaan velkaa otetaan ensi vuonna 1 207 euroa asukasta kohden. Karkeasti laskettuna velkaantuminen saataisiin kuriin, jos jokaiseen suomalaiseen käytettäisiin noin sata euroa vähemmän valtion rahaa kuukaudessa. Sama vaikutus olisi myös lisääntyvillä verotuloilla.
Yhtälö ei kuulosta mahdottomalta. Hyvä on kuitenkin muistaa, että valtiontalouteen vaikuttavat monet eri syy-seuraussuhteet, minkä takia velkaantumisen taittaminen ei käytännössä ole näin yksinkertaista.
MENOJEN leikkaaminen on poliitikoille vaikeaa. Se on ollut sitä aina. Äänestäjät harvoin palkitsevat päättäjiä säästäväisyydestä. Siksi puolueet ovat haluttomia kertomaan leikkauskohteita ennen vaaleja.
Seuraavassa hallituksessa pöydälle nousevat todennäköisesti erilaiset yritystuet, asumis- ja työttömyystuet – esimerkiksi.
Tulojen kasvattaminen ei onnistu helposti ilman verotuksen kiristämistä. Hyödyllisiä asioita kannattaa verottaa mahdollisimman vähän, haitallisia paljon. Työn tekemisen verotuksen sijaan nostopaine kohdistunee totuttuun tapaan tupakka-, alkoholi- ja polttoaineveroihin.
Myös arvonlisäverokantojen yhdistäminen, pääomatulo-, perintö- ja kiinteistöverotus sekä listaamattomien yritysten osinkojen verottaminen nousevat keskusteluun.
EDESSÄ olevat päätökset eivät ole mukavia. Ne on kuitenkin tehtävä.
Jos haluamme, että päätösvalta Suomen asioista pysyy jatkossakin suomalaisten käsissä, velkojien armoille ei kannata joutua.
