Uusi kirja muistuttaa Keski-Pohjanmaan maalaisliittolaisten roolista lapuanliikkeen pysäyttäjänä

Pääkirjoitus

Tietokirjailija Hannu Kotila nostaa uudessa kirjassaan Lapuan laki vai laillisuuslinja? – Poliittiset levottomuudet Keski-Pohjanmaalla 1929-1932 (SKS Kirjat 2022) esiin tähän asti vähälle huomiolle jääneen piirteen oikeistolaisen lapuanliikkeen historiasta. Kotila korostaa Keski-Pohjanmaan maalaisliittolaisten laillisuusmiesten roolia Lapuan liikkeen pysäyttämisessä.

Kotila kertoo kirjassaan erityisesti kolmen miehen toiminnasta laillisuusrintaman etulinjassa. He olivat maalaisliittolaisen Keskipohjanmaa-lehden silloinen päätoimittaja Viljami Kalliokoski, lehden taloudenhoitaja Josua Ruotsala sekä Matti Kotila, tietokirjailija Kotilan isoisä.

Kalliokoski ja Ruotsala ovat tunnettuja hahmoja maalaisliitto-keskustan historiankirjoituksessa. Matti Kotilasta tiedetään vähemmän. Uusi kirja paikkaa tätä aukkoa.

Matti Kotila toimi alun perin suomalaisessa puolueessa, muun muassa sen kansanedustajana 1916-1919. Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen hän vastusti kuninkaan vaalia tynkäeduskunnassa ja kannatti tasavaltaa vastoin suomalaisen puolueen ja sittemmin kokoomuksen kantaa.

Kotila siirtyi maalaisliittoon ja jäi pois valtakunnan politiikasta vuoden 1919 vaaleissa, mutta jatkoi vaikuttamistaan politiikassa kotimaakunnassaan. Hän toimi Toholammin kunnallislautakunnan puheenjohtajana 1919-1945. Hän oli uuden kirjan mukaan keskeinen vaikuttaja maalaisliiton laillisuusrintamassa Kalliokosken ja Ruotsalan ohella.

Maalaisliiton laillisuusmiehet vastustivat kommunismia mutta tuomitsivat lapuanliikkeen väkivaltaiset keinot kommunismin torjunnassa. Keskipohjanmaa-lehden ympärille kokoontunut piiri vaikutti keskeisesti siihen, että lapuanliike ei saanut maakunnassa yhtä vahvaa jalansijaa kuin Etelä-Pohjanmaalla.

Keskipohjanmaa ja lapuanliikettä kannattanut Kokkola-lehti kävivät ankaraa sanasotaa 1930-luvun alussa. Siinä ei sanoja eikä henkilöön meneviä solvauksia vältetty.

Etelä-Pohjanmaan puolella maalaisliitto joutui käymään kovemman sisäisen kamppailun suhtautumisesta lapuanliikkeeseen. Professori Kari Hokkanen kertoo Ilkan historiasta kertovassa kirjassaan, että ratkaiseva kokous pidettiin Santeri Alkion kotona vain muutamia viikkoja ennen tämän kuolemaa kesällä 1930.

Alkio ilmoitti, että hän ei voi hyväksyä lapuanliikkeen väkivaltaisuuksia ja tämä kanta omaksuttiin vähitellen koko puolueen kannaksi Etelä-Pohjanmaalla.

Keski-Pohjanmaalla oli oma tärkeä roolinsa laillisen menon ja kansanvallan puolustamisessa 1930-luvun alun myrskyisinä vuosina.

Lapualainen Kustaa Tiitu toimi puheenjohtajana kansanliikkeen ensimmäisessä suuressa kansankokouksessa 1929, mutta johti sittemmin puhetta myös siinä kokouksessa vuonna 1932, jossa Etelä-Pohjanmaa veti kannatuksensa lapuanliikkeeltä. Tiitu sanoikin myöhemmin, että hän aloitti ja lopetti lapuanliikkeen.

Keski-Pohjanmaalla oli oma tärkeä roolinsa laillisen menon ja kansanvallan puolustamisessa 1930-luvun alun myrskyisinä vuosina. Kalliokoski ja kumppanit varmistivat, että oikeistoradikalismi ei päässyt laajenemaan pohjoiseen päin. Päätaistelu käytiin kuitenkin Etelä-Pohjanmaalla.

Näitä 90 vuoden takaisia tapahtumia kannattaa edelleen muistella ja täydentää niiden historiankirjoitusta. Tapahtumat muistuttavat siitä, miten hilkulla kansanvallan ja laillisen menon säilyminen olivat nuoressa tasavallassa.

Eikä kyse ole vain historiasta vaan tästä päivästä. Euroopassakin on jouduttu tunnustamaan, että demokratia, kansalaisoikeudet ja laillinen meno eivät ole ikuisia saavutuksia. Niitä pitää puolustaa joka päivä.