Tutkijat tuovat konkretiaa väittelyyn maakuntien määrästä
Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina tutkijoiden karttaharjoituksesta, jossa maakuntarajat piirrettiin uusiksi keskuskaupunkien saavutettavuuden perusteella.
Nykyisen 18 maakunnan vaihtoehdoksi tutkijat esittivät kahdentoista maakunnan ja äärivaihtoehtona seitsemän maakunnan mallia.
Tutkijoiden karttaharjoituksessa ihanteellinen maakuntajako perustuisi pelkästään väestön saavutettavuuteen.
Siinä minimoitaisiin kaikkien suomalaisten yhteenlasketut matkat maakuntakeskukseen nykyisellä tieverkolla.
Kahdentoista maakunnan mallissa lakkautuslistalle joutuisivat nykyisistä maakunnista Kainuu, Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Etelä-Savo ja Etelä-Karjala.
Maakuntakeskuksia olisivat Helsinki, Turku, Kouvola, Pori, Tampere, Jyväskylä, Joensuu, Vaasa, Kuopio, Kokkola, Oulu ja Rovaniemi.
Seitsemän maakunnan mallissa keskukset olisivat Helsinki, Turku, Kouvola, Tampere, Kuopio, Seinäjoki ja Oulu.
Alue- ja väestötutkija, valtiotieteen tohtori Timo Aro ja tohtorikoulutettava Timo Widbom ansaitsevat tunnustuksen konkretian tuomisesta päivänpoliittiseen väittelyyn maakuntien sopivasta määrästä.
Juha Sipilän hallitus päätyi marraskuussa 2015 rakentamaan sote-uudistuksen nykyisen 18 maakunnan pohjalle.
Monet ovat pitäneet lukumäärää liian suurena, mutta kukaan ei ole uskaltanut esittää, mitkä maakunnat pitäisi lakkauttaa.
Tutkijoiden hahmotelma jää kuitenkin pelkäksi karttaharjoitukseksi. Se ei ota huomioon maakuntajaon kulttuuriperustaa eikä poliittista historiaa.
Tutkijoiden lista on yksi ehdotus siitä, mitkä kuusi maakuntaa joutuisivat lakkautuslistalle 12 maakunnan mallissa.
Helsingin Sanomien juttu kannattaa lukea näissä maakunnissa kannustuksena luoda mahdollisimman hyvä maakunnallinen soteratkaisu.
Tutkijoiden hahmotelma jää kuitenkin pelkäksi karttaharjoitukseksi.
Se ei ota huomioon maakuntajaon kulttuuriperustaa eikä poliittista historiaa.
On esimerkiksi täysin mahdotonta ajatella, että Etelä-Pohjanmaa ja Seinäjoki sen keskuksena luopuisivat asemastaan niin kauan kuin sanomalehti Ilkka ilmestyy.
Vaikuttihan Ilkan muutto Vaasasta Seinäjoelle 1960-luvun alussa ratkaisevasti koko maakunnan kehitykseen.
Toisaalta karttaharjoitus sivuuttaa myös sen työn, mitä eri maakunnissa on tehty soteuudistuksessa.
Lakkautuslistalle joutuneista Etelä-Karjala ja Kainuu ovat edenneet jo paljon pidemmälle uuden järjestelmän valmisteluissa kuin etelän väkirikkaat maakunnat.
Sipilän hallitus on sitä paitsi luonut jo menettelyn sen varalle, että joku heikko maakunta ei selviä velvoitteistaan.
Maakuntien määrä voi näin vähentyä luonnollista tietä.
Poliittista kiistaa maakuntien määrästä onkin turha käynnistää uudestaan.