Tapaus Aki Lindén on ruma ja muistuttaa liiallisen asiantuntijauskon vaaroista
Kun asiantuntija osoittautuukin ”asiantuntijaksi” lainausmerkeissä ja vielä rehvastelee myyräntyöllään, on saatu varoittava esimerkki.
Sellainen heikentää kaikkien asiantuntijoiden yleistä uskottavuutta.
Esimerkkitapaus on HUS:n edellinen toimitusjohtaja Aki Lindén. Hän toimi Helsingin yliopistollisen sairaalan toimitusjohtajana viime vuoden loppuun asti.
Koska HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija, sen toimitusjohtajaa pidettiin tietysti sote-uudistuksen asiantuntijana. Lindèn on ollutkin kannanottoineen paljon julkisuudessa.
Marraskuussa Lindèn ilmoitti kaikkien yllätykseksi, että hän asettuu SDP:n eduskuntavaaliehdokkaaksi.
Sote-uudistuksen kaaduttua Lindèn riehaantui tyystin.
Hän kirjoitti twitteriin viestin, missä hän paljasti, kuinka oli vuosikaudet vetänyt nenästä kaikkia niitä, jotka olivat pitäneet häntä puolueettomana ammattimiehenä ja epäpoliittisena asiantuntijana:
”829 päivää (22.12.2016-) tein joka päivä työtä soten markkinamallin kaatamiseksi. Satoja puheita, lausuntoja, muistioita, kannanottoja, kirjoituksia, meilejä, twiittejä, kokouksia, neuvotteluja, linjauksia, lobbausta, lehti-, radio- ja TV-haastatteluja.”
Kuuluiko tämä aherrus työhön, mistä hän sai palkkansa? Vai olisiko ollut parempi, että Lindèn olisi vastustanut vähemmän ja osallistunut enemmän vaikkapa Apotti-tietojärjestelmän toteuttamiseen?
Tätä satojen miljoonien hanketta on valmisteltu vuodesta 2012 lähtien. Nyt se on käytössä yhdessä sairaalassa.
Henkilöstö on tuskastunut siihen, ja muuan demaripoliitikko on kirjoittanut, että järjestelmä on susi, eikä sitä olisi pitänyt ottaa edes testikäyttöön.
Tapaus Lindèn osoittaa konkreettisesti, että asiantuntijoiden ja tutkijoiden lausunnot vaativat myös omanlaistaan lukutaitoa.
Lindènkin toimi salassa puoluepolitiikan hyväksi, vaikka oli olevinaan puolueeton ammattimies ja asiantuntija.
Myös asiantuntijat ovat hyvin erimielisiä. Samaan kysymykseen löytyy jopa vastakkaisia asiantuntijalausuntoja.
Asiantuntijoilla on myös monia rasitteita. Monella on voimakas poliittinen tausta. Lindénkin on toiminut ennen niin SKDL:ssä kuin SDP:ssäkin.
Työmarkkinajärjestöjen asiantuntijat katsovat omista näkökulmistaan. Teollisuudella ja pankeilla on omat intressinsä, mikä voi näkyä niiden asiantuntijalausunnoissa.
Joidenkin tutkijoiden asiantuntevuus on kovin kapea-alaista. Eläkkeellä olevia asiantuntijoita saattaa vaivata sivuun joutuminen.
Monella on keppihevosensa tai muuten voimakas tarve sanoa niin, että oma nimi jää muistiin.
Yleisön olisi hyvä tietää asiantuntijoiden taustoista ja sidoksista. Kun niitä tietoja punnitsee, asiantuntemukselle osaa paremmin antaa sille kuuluvan arvon.
Yleisön olisi hyvä tietää asiantuntijoiden taustoista ja sidoksista. Kun niitä tietoja punnitsee, asiantuntemukselle osaa paremmin antaa sille kuuluvan arvon.
Joskus näkee vaadittavan, että uudistus pitäisi ”jättää asiantuntijoiden huoleksi”. Sote-uudistus osoittaa, että siitä ei tulisi mitään.
Asiantuntijat ovat usein vielä erimielisempiä kuin poliitikot, eikä heillä ole sopimisen taitoa.
Lindèn toimi hölmösti mutta antoi samalla tarpeellisen varoituksen.
Asiantuntijoita sekä ”asiantuntijoita” lainausmerkeissä on myös joka alalla. He antavat lausuntojaan asuntomarkkinoista, ilmastoasioista, maataloudesta, metsien hakkuista ja milloin mistäkin.
Kaikkia asiantuntijalausuntoja kannattaa punnita tarkkaan ennen kuin oikeat johtopäätökset löytyvät.
