Taitettu indeksi kelpaa näköjään yhä vaaliaseeksi
Parikymmentä SDP:n kansanedustajaa on allekirjoittanut kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd.) kirjallisen kysymyksen eläkepolitiikasta. Siinä esitetään Antti Rinteen (sd.) lupaaman eläkeläisten vappusatasen toteuttamista eli alle 1 400 euron eläkkeiden korotusta sekä niin sanotun taitetun indeksin poistamista.
Paavo Lipposen hallitus ajoi läpi eläkeindeksin muutoksen vuoden 1996 alusta. Siihen asti eläkkeitä oli tarkistettu indeksillä, jossa hintojen ja palkkojen nousua painotettiin kumpaakin 50 prosentilla. Palkkojen osuus pudotettiin 20 prosenttiin ja hintakehityksen painoarvo nostettiin indeksissä 80 prosenttiin.
Tämä taitettu indeksi on sen jälkeen noussut esiin kaikissa eduskuntavaaleissa. Kulloisetkin oppositiopuolueet ja monet hallituspuolueidenkin poliitikot ovat vaatineet, vaaliteltoilla jopa luvanneet taitetun indeksi poistamista ja paluuta tasaindeksiin ennen vuoden 1999, 2003, 2007, 2011, 2015 ja 2019 eduskuntavaaleja.
LUPAUKSILLA on petetty äänestäjiä jo kuusi kertaa, mutta taitettu indeksi kelpaa näköjään vaaliaseeksi vielä tälläkin vuosikymmenellä.
Taitettuun indeksiin päädyttiin aikoinaan huolellisten laskelmien jälkeen, joita tekemässä olivat mukana järjestelmän tukipilarit, työmarkkinajärjestöt. Laskelmien mukaan järjestelmä ei olisi pidemmän päälle kestänyt, jos eläkkeitä olisi korotettu vanhalla tasaindeksillä.
Laskelmat ovat pohjautuneet arvioihin väestön ikääntymisestä ja eläkerahastojen kehityksestä. Kun työikäisen väestön osuus pienenee nopeasti suhteessa eläkeläisten määrään, työssäkäyvien ja yritysten maksurasitus olisi noussut kohtuuttomasti.
Taitetun indeksin vastustajat ovat kiistäneet nämä laskelmat vetoamalla eläkerahastojen voimakkaaseen kasvuun viime vuosina. Tähän on nyt vedonnut myös eläkeläiskysymyksen vireillepanija Kimmo Kiljunen.
On äänestäjien pettämistä uskotella, että taitetusta indeksistä päästäisiin eroon yksittäisten kansanedustajien kysymyksillä tai lakialoitteilla.
ASIANTUNTIJAT ovat jälleen kiistäneet Kiljusen väitteet. Rahastojen pitääkin olla muhkeat, jotta eläkkeet kyetään maksamaan muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana.
Kiljusen aktiivisuus on ollut kiusallista SDP:lle sen vuoksi, että jopa puolueen johtoon kuuluvat kansanedustajat ovat allekirjoittaneet hänen kysymyksensä.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman joutuikin tiistaina vakuuttamaan, että SDP ei ole ajamassa taitetun indeksin poistoa.
Tilanne lienee erityisen kiusallinen Lindtmanille, onhan hänet valittu eduskuntaan samasta vaalipiiristä kuin Kiljunen.
Kiljunen on toiminut tässä kysymyksessä johdonmukaisesti jo vuosien ajan. Sen sijaan voidaan ihmetellä, miten nuoremman polven demariedustajat ovat lähteneet mukaan hänen hankkeeseensa.
EÄKELÄISKÖYHYYS on vakava asia. Sen ratkaisemiseksi tarvitaan täsmätoimia pienimpien eläkkeiden korottamiseksi ja eläkeläisten palveluiden parantamiseksi. Hyvä esimerkki on keskustan ajama takuueläke, jonka taso on tällä hetkellä hieman alle 840 euroa.
Sen sijaan on äänestäjien pettämistä uskotella, että taitetusta indeksistä päästäisiin eroon yksittäisten kansanedustajien kysymyksillä tai lakialoitteilla.
Eläkejärjestelmän kestävyyttä on vuosien mittaan vahvistettu muun muassa nostamalla eläkeikää ja tukkimalla väyliä ennenaikaiselle eläkkeelle. Työntekijöiden ja työnantajien maksurasituksen nousu on näin voitu pitää kohtuullisena.
Indeksin muutos olisi kymmenien miljardien kysymys. Kenties se olisi mahdollista toteuttaa nostamalla vielä tuntuvasti eläkeikää tai tekemällä muita yhtä radikaaleja muutoksia. Ratkaisuksi ei riitä löysä heitto rahastojen purkamisesta.
