Suomi ei voi elää loputtomiin velkarahalla
Suomi on joutunut ottamaan koronakriisin takia rutkasti lisää velkaa. Pelkästään tämän vuoden aikana valtion velkataakka kasvaa lähes 20 miljardilla eurolla.
Nopea velkaantuminen hirvittää valtaosaa kansalaisista. HS:n (28.6.) teettämän kyselytutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta pitää valtionvelan kasvutahtia huolestuttavana.
Suurinta huolta velkaantumisesta kantavat yrittäjät, ylemmät toimihenkilöt, yrittäjät ja hyvätuloiset.
Puoluekartalla suhtautuminen velanottoon noudattelee perinteistä kaavaa: oikealle kallellaan olevat puolueet kokoomuksen ja perussuomalaisten johdolla ovat erityisen huolissaan velan kasvusta. Poliittiseen vasemmistoon kuuluvat puolestaan eivät ole moksiskaan lisävelasta.
Vaikka suurin osa kansalaisista ymmärtää, että poikkeusaikana vaaditaan poikkeuksellisia toimia, 16 prosenttia kyselyyn vastanneista ei olisi ottanut lisää velkaa koronakriisin takia. Tätä mieltä olivat erityisesti perussuomalaisten kannattajat.
Suhtautuminen velkaa jakaa myös taloustieteilijöitä. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) entinen johtaja, pitkän linjan talousvaikuttaja Sixten Korkmanin mukaan Suomella ei ole ongelmaa niin kauan kuin velkaantuminen pysyy siedettävällä tasolla.
Ylen A-studiossa (29.6.) esiintyneen Korkmanin mukaan Suomen velkataso on kansainvälisesti verrattuna vielä kohtuullisella tasolla. Suurempana ongelma Korkman pitää maailmantalouden matalaa kulutus- ja investointikysyntää.
A-studion keskusteluun osallistunut Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen hämmästelee puolestaan puheita, joiden mukaan velkaa ei tarvitse maksaa takaisin.
Puttosen mukaan velkaantuminen on seurausta itsekurin puutteesta ja itsekkyydestä. Professori Puttosen mukaan velan jättäminen seuraavien sukupolvien maksattaviksi on itsekästä ja epäisänmaallista toimintaa.
Suomi ei voi tuudittautua sen varaan, että se saa kansainvälisiltä markkinoilta lainaa ikuisesti niin alhaisella korolla kuin tällä hetkellä.
Kansalaisten huolta liiallisesta velkaantumisesta ei voi ohittaa olankohautuksella. Kriisitilanteessa lisälainan ottaminen on viisasta ja yhteiskunnan kannalta järkevää.
Ilman valtiovallan järeitä toimia koronakriisin seuraukset olisivat Suomen kannalta vielä ikävämpiä. Tämän tunnustaa myös suurin osa suomalaisista.
Jotta kansalaisten luottamus hallituksen toimintaa säilyy korkealla tasolla, sen on kuitenkin pystyttävä kertomaan, miten talouden rattaat saadaan pyörimään oikeaan suuntaan. Millä toimilla ja aikataululla valtion kulut ja menot saadaan tasapainoon?
Suomi ei voi tuudittautua sen varaan, että se saa kansainvälisiltä markkinoilta lainaa ikuisesti niin alhaisella korolla kuin tällä hetkellä.
Talouden vahvistaminen ja uuden pelivaran luominen onnistuu vain nostamalla työllisyys- ja tuottavuusastetta. Samalla on pidettävä huoli Suomen kilpailukyvystä erittäin haastavilla maailmanmarkkinoilla.
Tehtävä ei ole mahdoton. Lähihistoria on kuitenkin osoittanut karulla tavalla, että taloutta, työllisyyttä ja kilpailukykyä vahvistavien päätösten tekeminen ei ole helppoa. Tuoreimmat muistot tästä löytyvät edelliseltä hallituskaudelta.
