Sovittelulautakunnan esitys tuo toivottavasti kattavan sovun kunta-alan työriitaan
Sovittelulautakunnan on määrä antaa tiistaina ratkaisuehdotuksensa kunta-alan työriitaan. Nykyisessä maailmantilanteessa on syytä toivoa, että niin työnantajien kuin työntekijöidenkin edustajat voisivat hyväksyä kompromissiesityksen, joka ei täytä kummankaan osapuolen tavoitteita täysimääräisesti.
Kunta-alan työmarkkinaneuvottelut ovat sujuneet alusta lähtien varsin nihkeästi.
Työntekijöitä edustavien ammattiliittojen mukaan julkisen sektorin palkat ovat jääneet jälkeen yksityisen sektorin palkkakehityksestä. Ne ovat vaatineet monivuotista palkkaohjelmaa tämän jälkeenjääneisyyden umpeenkuromiseksi.
Kaikkien ärhäkimmin ovat esiintyneet hoitoalan ammattijärjestöt Tehy ja Super. Ne ovat vaatineet alan työoloihin ja työvoimapulaan vedoten viiden vuoden pelastusohjelmaa, jossa hoitajat saivat joka vuosi 3,6 prosentin ylimääräisen palkankorotuksen yleisen linjan päälle.
Muut kunta-alan järjestöt eivät ole esittäneet yhtä tiukkoja vaatimuksia. Esimerkiksi opettajien ammattiliiton puheenjohtaja Olli Luukkainen on puhunut vain useamman vuoden palkkaohjelmasta jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi.
Kunta- ja hyvinvointialojen työnantajien mielestä julkinen talous ei kestäisi työntekijöiden vaatimusten toteuttamista. Jos kaikille kunta-alan työntekijöille maksettaisiin esimerkiksi hoitajien vaatimat korotukset, se tietäisi useiden miljardien lisämenoja entisestään kovaa vauhtia velkaantuvalle julkiselle taloudelle.
Yksityisellä sektorilla sovittiin vuoden alkupuolella yleisesti noin kahden prosentin palkankorotuksista. Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala tarjosi tätä yleistä linjaa myös kunta-alalle, mutta työntekijäpuoli tyrmäsi ehdotuksen saman tien.
Piekkala nosti kädet pystyyn ja esitti erillisen sovittelulautakunnan nimeämistä kiistaa ratkomaan. Työministeri Tuula Haatainen (sd.) nimittikin lautakunnan 8. huhtikuuta. Siihen koottiin niin arvovaltaa kuin asiantuntemustakin.
Lautakunnan puheenjohtajaksi nimitettiin alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä ja varapuheenjohtajaksi entinen valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki. Jäseninä on työmarkkinakonkareita niin työntekijöiden kuin työnantajienkin puolelta.
Lautakunta on pyrkinyt rakentamaan kompromissiesityksen, johan riidan kumpikin osapuoli voisi tyytyä tai olla pikemminkin tasapuolisen tyytymätön.
Ratkaisua on kypsytelty jo kuukauden ajan. Sovittelulautakunta tähtää ilmeisesti siihen, että se tekisi vain yhden ehdotuksen, samalla kertaa ensimmäisen ja viimeisen.
Lautakunta on varmaankin laskenut, että ajan kuluminen kypsyttäisi myös osapuolia kompromissin hyväksymiseen.
Painetta lisää myös kansainvälinen tilanne. Talouden näkymät ovat muuttuneet varsin epävarmoiksi Ukrainan sodan vuoksi. Suomi valmistautuu lähipäivinä jättämään Nato-hakemuksen.
Kun kansakunta pohtii ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden peruskysymyksiä, kansalaisten voisi olla vaikea ymmärtää huolella rakennetun, tasapainoisen kompromissiesityksen hylkäämistä kunta-alan kiistassa.
Kun kansakunta pohtii ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden peruskysymyksiä, kansalaisten voisi olla vaikea ymmärtää huolella rakennetun, tasapainoisen kompromissiesityksen hylkäämistä kunta-alan kiistassa.
Lautakunnan esitykselle ei voi kuitenkaan povata nopeaa läpimenoa. Tiukimmille sen hyväksyminen voi ottaa hoitajajärjestöissä. Tehyn ja Superin olisi vaikea hyväksyä ratkaisua, jossa palkkaohjelman kesto ja korotusprosentit jäisivät kovin kauas niiden vaatimuksista.
Pahimmassa tapauksessa edessä on vielä erillinen hoitajien työtaistelu, jossa Tehy ja Super ryhtyvät valmistelemaan joukkoirtisanoutumisia.
Hoitajaliitoilla on kuitenkin tarkan harkinnan paikka, jos muut kunta-alan järjestöt hyväksyvät lautakunnan sovintoesityksen. Ne joutuvat pohtimaan, onko edes joukkoirtisanoutumisten kautta mahdollista saada enemmän kuin muut kunta-alan järjestöt.
Tuoreessa muistissa on vielä edellinen kerta vuodelta 2007, kun hoitajat uhkasivat joukkoirtisanoutumisilla. Silloinen Matti Vanhasen (kesk.) hallitus katsoi, ettei se voinut jäädä katsomaan sivusta ihmishenkien menettämisen uhkaa. Niinpä se valmisteli lainsäädännön, jolla hoitajat olisi velvoitettu töihin irtisanoutumisista huolimatta. Sitä ei onneksi jouduttu soveltamaan, koska kiista ratkesi viime hetkellä.
Perustuslaki turvaa lakko-oikeuden ohella myös kansalaisten oikeuden henkeen ja elämään. Nykyinen Sanna Marinin (sd.) hallitus voi joutua pahimmassa tapauksessa saman harkinnan eteen kuin Vanhasen hallitus syksyllä 2007.