Sote-uudistusta ei saa alistaa enää poliittiselle sirkukselle
Sote-uudistusta on ajettu kuin käärmettä pyssyyn jo toistakymmentä vuotta. Valmista ei ole kuitenkaan tullut lukuisista yrityksistä huolimatta.
Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistus kaatui opposition ankaraan vastustukseen ja valinnanvapausmallin perustuslaillisiin ongelmiin. Uudistusta jarruttivat ja vastustivat erityisesti SDP, vasemmistoliitto ja vihreät.
Stubbin hallituksen sote-uudistus kaatui puhtaasti perustuslaillisiin ongelmiin. Vaikka oppositiopuolueet antoivat keskustan ja perussuomalaisten johdolla täyden tuen hallituksen esitykselle, uudistus jäi tekemättä.
Kaikki puolueet ovat yhtä mieltä sote-uudistuksen välttämättömyydestä. Se, miten temppu tehdään, onkin jo toinen juttu.
Tarve sote-uudistuksen toteuttamiselle ei ole kadonnut mihinkään. Siksi se on myös Marinin hallituksen työlistalla.
Koronakriisi ei ole vähentänyt uudistuksen tarvetta – pikemminkin päinvastoin. Vuosien vitkastelun jälkeen aika tiimalasissa käy vähiin. Mitä pidemmälle uudistuksen toteuttaminen siirtyy, sitä katastrofaalisemmaksi sosiaali- ja terveydenhuollon tilanne ajautuu.
Käytännössä tämä näkyy muun muassa terveyskeskusten rekrytointivaikeuksina. Kun töitä on liikaa ja sen organisointi on hoidettu huonosti, työntekijät äänestävät jaloillaan. Työvoimapulan seurauksena jonot kasvavat ja hoitoon pääsy vaikeutuu entisestään.
Sote-menojen hallitsematon kasvu aiheuttaa myös taloudellisia paineita. Koronakriisin seurauksena taloudelliset riskit ovat vain kasvaneet.
Kunnat, joiden vastuulla sosiaali- ja terveystoimen palvelut ovat tällä hetkellä, olivat jo ennen koronakriisiä taloudellisesti heikossa tilanteessa.
Hallitus on koronakriisin keskellä jatkanut täysipainotteisesti soteuudistuksen valmistelua. Tavoitteena on toimittaa uudet sote-lait lausuntokierrokselle kesän aikana ja eduskunnan käsiteltäväksi viimeistään vuoden loppuun mennessä.
Sote-uudistuksen pysyminen etukäteen sovitussa aikataulussa olisi pienimuotoinen ihme. Mahdollista se toki on.
Suomen kannalta olisi kohtalokasta, jos nykyinen oppositio ryhtyisi soveltamaan Kiurun oppeja soten kaatamisessa.
Sote-paketin läpimenon kannalta on lohduttava tieto, että viime hallituskaudella uudistusta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa puheenjohtajan ominaisuudessa kaikin voimin jarruttanut Krista Kiuru (sd.) on nyt itse vastuuministerinä.
Hankkeen onnistumismahdollisuuksia tämä ei ainakaan heikennä.
Kiurun osalta toivoa sopii, että hän ei löydä edestään sitä, minkä aikanaan taakseen jätti. Suomen kannalta olisi kohtalokasta, jos nykyinen oppositio ryhtyisi soveltamaan Kiurun oppeja soten kaatamisessa.
Sote-uudistuksesta on tullut jo nyt sellainen ikiliikkuja, että kansalaisten usko sen toteutumiseen on kovalla koetuksella. Jos uudistusta ei saada maaliin tämänkään hallituksen aikana, sen vaikutukset Suomen politiikkaan voivat olla laajemmat kuin kukaan osaa arvatakaan.
Jo pelkästään se, että sote-uudistusta kohtaan ei toistaiseksi ole poliittisia intohimoja ja mediaseurantaa kuin edellisellä hallituskaudella, vahvistaa uskoa myönteisestä lopputuloksesta.
