Sähkön siirtohintojen hillitsemisessä on otettava kaikki keinot käyttöön

Pääkirjoitus

Hallitus yrittää saada sähkön siirtohintojen nousua kuriin uudella lailla. Lain myötä yhtiöiden valvontaa kiristetään ja samalla investointivaatimuksia lievennetään.

Monopoliasemassa toimivien sähkönsiirtoyhtiöiden hinnankorotuksista ja voittoprosenteista on väännetty peistä Suomessa vuodesta 2013 alkaen.

Verkkoyhtiöiden reippaat korotukset sähkönsiirtohintoihin ovat saaneet kuluttajilta ankaraa kritiikkiä.

Verkkoyhtiöt ovat perustelleet hinnankorotuksia – aiheellisestikin – valtiovallan kiristyneillä sähkön toimintavarmuusvaatimuksilla.

Jotta yhtiöt saavat toimitusvarmuuden viranomaisten vaatimalle tasolle, niiden on kaivettava vuosikymmenen loppuun mennessä valtaosa sähkökaapeleista maahan – ja se on tunnetusti kallista.

Investointien kattamiseksi verkkoyhtiöt ovat nostaneet reippaasti hintoja koko vuosikymmenen ajan.

Hinnankorotukset ovat pahimmillaan olleet yli 25 prosenttia. Uuden lain myötä korotus saa olla korkeintaan 12,5 prosenttia vuodessa.

Sähkön toimintavarmuuden parantaminen on yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämätöntä.

Jos sähkön tulo yllättäen katkeaa, se näkyy kotitalouksien ja yritysten toiminnassa nopeasti. Mitä pidempi sähkökatkos on, sitä suuremmaksi ongelmat paisuvat.

Sitä, miten ja millä hinnalla sähkövarmuutta parannetaan, seurataan viranomaisten toimesta jatkossa tarkemmin. Investointien aikataulua höllennetään haja-asutusalueilla toimivien yhtiöiden osalta vuoteen 2036 asti.

Hallituksen aikeet ovat oikeansuuntaisia. Kuluttajien kannalta tärkeintä on, että sähkönsiirtohinnat eivät enää nouse kohtuuttomasti.

Valtiovallan myöntämästä korkeasta kuuden prosentin takuutuotosta suomalaiset verkkoyhtiöt eivätkä myöskään viranomaiset ole pitäneet meteliä. Se ei ole ihme. Kuuden prosentin reaalituotto kaikkien kulujen jälkeen on erittäin antelias.

Ruotsi laski viime vuonna reippaasti maassa toimivien sähköverkkoyhtiöiden tuottoa vuosille 2020-2023. Yhtiöiden voittoprosentti saa verojen jälkeen korkeintaan 2,16 prosenttia.

Vielä viime vuonna verkkoyhtiöiden sallittu reaalituotto oli Ruotsissa lähes kuusi prosenttia. Vastaavan tuoton saaminen miinuskorkojen maailmassa on erittäin vaikeaa.

Suomessa viranomaiset tai hallitus ei ole puuttunut verkkoyhtiöiden korkeisiin tuottoihin, vaikka syytä olisi.

Suomessa viranomaiset tai hallitus ei ole puuttunut verkkoyhtiöiden korkeisiin tuottoihin, vaikka syytä olisi.

Ylisuurten takuutuottojen jakamista verkkoyhtiöille, joista suurimmat omistaa ylikansalliset sijoitusyhtiöt, on vaikea selittää sähkönlaskun maksajille.

Valtiovallan lupaaman takuutuoton maksumiehinä ovat suomalaiset sähkönkuluttajat.

Jälkikäteen on helppo todeta, että pääministeri Jyrki Kataisen johtaman hallituksen päätös sähköverkkojen yksityistämisestä oli paha virhe. Peruutuspeiliin katsominen ei enää kuitenkaan auta ketään.

Tässä tilanteessa hallituksen ei kuitenkaan kannata ylenkatsoa mitään keinoa, joilla pystytään hillitsemään verkkoyhtiöiden hinnankorotuksia.