"Saavumme pääteasemalle", ilmoitti Suomen valtiojohto, ja nyt lunastetaan kuuluisa Nato-optio
Presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin yhteinen kannanotto Suomen Nato-jäsenyyden puolesta torstaina oli suurimerkityksinen ja historiallinen. Samalla se oli myös odotettu ja yllätyksetön.
Ilmoitus käynnistää Suomen viralliset toimet tiellä Naton jäseneksi. Monen hallitusohjelman maininta ”Nato-optiosta” otetaan nyt käyttöön.
Valtiojohto eli presidentti ja hallitus päättänevät todennäköisesti jo sunnuntaina jäsenhakemuksen jättämisestä ja asian viemisestä eduskuntaan.
Eduskunta käsittelee asiaa heti ensi viikon alussa. Se on kutsuttu koolle poikkeuksellisesti jo maanantaiksi.
SUOMEN Nato-juna on porhaltanut selkeää rataa, nopeasti ja määrätietoisesti, ja myös demokratian pelisääntöjä noudattaen. On selvitetty, keskustelu, kyselty kansalaisten mielialoja ja tutkittu jäsenmaiden näkemyksiä, suunniteltu ja valmistauduttu.
Kaikki on tapahtunut niin julkisesti kuin mahdollista. Kansalaisia on pidetty ajan tasalla. Kaikki ovat joutuneet ajattelemaan asiaa kohdastaan. Painostusta ei ole tarvittu. Ja asiat ovat selvinneet.
Valtiojohdon ilmoitus olikin ainoa mahdollinen johtopäätös. Toisenlainen kanta olisi saanut Suomen hämmennyksen valtaan. Enemmistön näkemys on kasvanut niin vahvaksi.
On siis nähty hyvä suoritus vaikeassa asiassa niin poliitikoilta, medialta, asiantuntijoilta kuin kansalaisiltakin. Suomen otteissa on näkynyt rauhallinen päättäväisyys. Ruotsikin on saanut tästä ryhtiä omaan päätöksentekoonsa.
Suomen Nato-hakemus on yksiselitteisesti Venäjän diktaattorin Vladimir Putinin syytä ja siten osa hänen hirveiden virheidensä sarjaa.
SUOMEN Nato-hakemus on yksiselitteisesti Venäjän diktaattorin Vladimir Putinin syytä.
Ilman Putinin uhkavaatimusta, jonka mukaan Suomi ja Ruotsi eivät saisi liittyä Natoon ja ilman hänen aloittamaansa Ukrainan sotaa, uusi turvallisuuspoliittinen kevät ei olisi koittanut Pohjolaan.
Katsokoon siis peiliin, kuten presidentti Niinistö keskiviikkona kehotti.
Samalla Putinin ja Venäjän tulee ymmärtää, että Euroopan turvallisuus ei ole enää etupiirijakoja tai isojen valtaa pienten yli. Itsenäisiä valtioita ei voida myöskään komennella eikä uhkailla.
Suomi ei ole ollut Venäjälle uhka sotilasliittoihin sitoutumattomana, mutta ei se ole uhka Naton jäsenenäkään. Nato on puolustusliitto. Niin Suomen kuin Natonkin tavoitteena on yhä säilyttää rauha rajoillaan.
KEHITYS on kulkenut Ruotsissa samansuuntaisesti. Naton kannatus on kasvanut lähes Suomen lukuihin vajaan kolmen kuukauden aikana.
Paras olisi, jos Suomi ja Ruotsi voisivat jättää jäsenyyshakemuksensa yhtä aikaa. Tämä on kiinni Ruotsin sosiaalidemokraateista, jotka päättävät kantansa sunnuntaina. Valtiopäivillä on ollut jäsenyyttä kannattavien edustajien enemmistö jo pitkään.
Ruotsin jäsenyys vahvistaisi koko Pohjolan turvallisuutta ja olisi eduksi myös Suomelle. Mutta vaikka Ruotsi jäisikin ulkopuolelle, suomalaisten ei tarvitse huolehtia liikaa edes jäsenyyshakemuksen jättämisen ja lopullisen jäseneksi tulon välisestä ajastakaan.
Suomi on pitänyt niin sotilaallisen kuin muunkin yhteiskunnan kannalta välttämättömän puolustuskykynsä vahvana. Se on hyvä muistaa kaikkien spekulaatioiden keskelläkin.
