Poliisipula aiheuttaa monenlaista haittaa, ja siksi määrärahoissa ei pidä kitsastella
Kiista poliisien määrärahoista on joka syksyinen perinne. Yhtä varmasti kuin linnut lähtevät etelään, budjettiriihen alla keskustellaan poliisien määrärahojen riittävyydestä. Näin käy, olipa hallituspohja mikä tahansa.
Nyt neuvotteluissa väännetään kättä poliisin 35–40 miljoonan euron rahoitusvajeesta. Poliisien määrää joudutaan vähentämään, ellei poliisille anneta lisää rahaa.
Yle uutisoi jokin aika sitten, että rikosten tutkinta-ajat pidentyivät alkuvuonna keskimäärin 17 vuorokaudella. Tutkinnan viivästyminen johtaa usein siihen, että rikoksen uhri ei saa oikeutta, todistajat unohtavat tapahtumat, varastettua omaisuutta ei saada takaisin ja rikoksesta epäilty joutuu odottamaan asian ratkeamista kohtuuttoman pitkään.
Kiinnijäämisriskin kasvattaminen ehkäisee rikollisuutta tehokkaammin kuin rangaistusten koventaminen.
YLISUURI työmäärä turhauttaa poliiseja, jotka haluaisivat ehtiä tehdä työnsä kunnolla. Nykyisellään se ei aina ole mahdollista, sillä kiire pakottaa hutiloimaan.
Kiire voi pahimmillaan johtaa siihen, että leivättömän pöydän eteen joutuneet rikolliset pääsevät kuin koira veräjästä, jos syyllisyyttä ei kyetä osoittamaan todeksi tutkinnan aukkojen takia.
Ongelma on todellinen, sillä Suomessa on koko Euroopan unionin vähiten poliiseja suhteessa väkilukuun. Määrä on vain puolet siitä mitä esimerkiksi Saksassa tai Ranskassa.
VALTIONVARAINMINISTERI Annika Saarikko (kesk.) totesi Helsingin Sanomissa, että hän on valmis poliisin määrärahan korottamiseen.
Saarikon linjaus on järkevä. Suomalaiset ansaitsevat toimintakykyisen poliisin, joka kykenee pitämään heidän turvallisuudestaan huolta myös harvaan asutuilla alueilla, missä monen poliisiaseman valot ovat viime vuosikymmeninä sammuneet.
Kiinnijäämisriskin kasvattaminen ehkäisee tutkimusten mukaan rikollisuutta huomattavasti tehokkaammin kuin esimerkiksi rangaistusten koventaminen. Poliisille myönnetyt varat siis todennäköisesti maksavat itsensä ennen pitkää takaisin.
Toivoa sopii myös, että poliisien joka syksyisestä rahanväännöstä päästäisiin vihdoinkin eroon. Kenellekään, ei poliiseille eikä poliitikoille ole eduksi, että sama näytelmä toistuu vuosi toisensa jälkeen.