Pandemian torjunnassa ollaan uudessa ja vaikeassakin vaiheessa, mutta tärkeintä on yhä jokaisen kansalaisen oma käyttäytyminen

Koronapandemiaa on nyt eletty muutama viikko. Tärkein oppi taitaa olla, että virus ei päästä meitä kynsistään vielä pitkään aikaan.

Sen kanssa on opeteltava elämään.

Siksi Suomessakin käydään keskustelua strategiasta, rajoituksista, tähänastisista onnistumista ja virheistä. Ensimmäinen vaihe meni suuren yksimielisyyden vallassa, mutta nyt löytyy jo mielipide-eroja.

Asiantuntijatkin ovat erimielisiä. Joidenkin mielestä rajoituksista pitäisi höllentää ja antaa viruksen levitä vapaammin. Toiset näkevät, että rajoitusten ja viruksen tukahduttamisen tie on parempi.

Lisäksi meitä tavallisia ”kokemusasiantuntijoita” on iso joukko. Ja meillä on erinomaisia neuvoja joka yksityiskohtaankin.

Numeroiden valossa Suomen strategia on onnistunut. Sekä sairaala- että tehohoitoa tarvitsevien määrät ovat pysyneet pieninä. Ne ovat olleet jo kolmisen viikkoa laskusuunnassa. Kuolemantapaustenkin määrä on vähäinen muuhun maailmaan verrattuna.

Rajoitukset ovat siis olleet oikea-aikaisia ja tehokkaita. Ne ovat estäneet tartuntoja niin, että sekä normaali sairaanhoito että tehohoito ovat selvinneet ylen määrin kuormittumatta.

Tähän asti hallitus onkin suoriutunut kansalaisten mielestä erinomaisesti. Sen kertoo juuri (30.4.) ilmestynyt EVA:n mielipidetutkimus.

Sen mukaan suomalaiset suhtautuvat melkein varauksettoman myönteisesti hallituksen toimintaan koronakriisissä.

Peräti yhdeksän kymmenestä (89 prosenttia) antaa toimille täyden tukensa. Vain kuusi prosenttia kritisoi hallitusta.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti: ”Rajoitustoimissa on edelleen kyse ihmisten elämän ja terveyden suojelusta eli oikeudesta elämään ja terveyteen.”

Ennen pitkää rajoituksia on kuitenkin purettava. Vähitellen, varovaisesti ja seurauksia tarkkaillen. Ensimmäiset päätökset on jo tehtykin.

Tässäkin kannattaa luottaa niihin, jotka on päätöksentekijöiden paikalle asetettu. Vastuu on heidän. Heidän käytössään ovat parhaat asiaintuntijanäkemykset. Jos ne ovat erimielisiä, päätöksentekijöiden on osattava valita kansakuntaa parhaiten palveleva linja.

Ensimmäiseksi lopetettiin Uudenmaan eristäminen. Se ei ole levittänyt tartunta-aaltoja.

Seuraavaksi avataan koulut. Siihenkin on hyvä suhtautua rauhallisesti. Työn käynnistäminen varotoimia noudattaen on tosin varmasti työlästä. Voi tuntua siltäkin, että kaikki on ihan turhaa vain kahden viikon takia.

Mutta koulunkäynti on jokaisen lapsen oikeus. Etäopetus on väliaikaisratkaisu. Se ei ole tavoittanut kaikkia tasapuolisesti.

Keskusteluissa on hyvä muistaa myös asioiden eettinen puoli, ei vain taloudellinen. Siitä on kuultu viime päivinä parikin painavaa kommenttia.

Lääkintäneuvos ja entinen Maailman lääkäriliiton eettisen komitean puheenjohtaja Heikki Pälve muistutti Suomen Kuvalehdessä, että lääkärin etiikan perusarvoja ovat potilaan paras sekä ihmisarvo ja elämän kunnioittaminen. Pälveen mielestä laumaimmuniteettiin pyrkiminen on antautumista taudin edessä ja siten lääkärin etiikan vastaista.

”Vaihtoehto Suomelle ei voine olla muu kuin päämäärätietoinen epidemian pysäyttäminen yleisten rajoitusten asteittaisen poiston yhteydessä”, Pälve kirjoitti.

Samansuuntaisesti on ottanut kantaa oikeuskansleri Tuomas Pöysti. Hän muistuttaa, että kriisi ei ole vielä millään tavalla ohi.

”Rajoitustoimissa on edelleen kyse ihmisten elämän ja terveyden suojelusta eli oikeudesta elämään ja terveyteen”, Pöysti on kirjoittanut.

Vaikka rajoituksia purettaisiin asteittain, virus on yhä keskellämme. Siksi ne hyvät neuvot, joita olemme saaneet, ovat yhä voimassa – myös vappuna.