Osuustoiminta häiritsee kapitalismin kuvioita
Osuustoiminta on markkinatalouden ydintä siinä kuin osakeyhtiömuotoinen yritystoiminta. Niillä on osaksi yhteinen ja osaksi erityinen roolinsa.
Osakeyhtiön tapa kerätä pääomaa yritystoiminnan taakse on ylivertainen. Se on markkinatalouden käyttövoima.
OSUUSTOIMINTA perustuu osuuskunnan jäsenten sitoutuneeseen joukkovoimaan. On myös suuria palvelujen ja teollisuuden aloja, joilla riskipääoman tarve ei ole niin huutava kuin uusyritystoiminnassa ja monilla pääomavaltaisilla aloilla.
Osuustoiminnalla ei ole ulkopuolisen omistajan taakkaa. Osakeenomistaja on usein kasvoton, kaukainen ja ahnas.
KILPAILUN nimiin vannova yksityiskapitalismi karsastaa osuustoimintaa. Se ei ikäänkuin kuulu joukkoon. Osuustoiminta on kuitenkin reilu kilpailija. Sen kilpailuetu on sitoutunut sisäinen omistajuus. Sen ei tarvitse ruokkia ulkopuolista omistajaa.
Tuoreessa muistissa on kolmekin sellaista hyökkäystä osuustoiminnallista yritystoimintaa vastaan, joissa ei ole kysymys kilpailuoperaatiosta vaan paheksunnasta entisen vapaapalokunnan tyyliin: väärin sammutettu.
OSUUSKAUPAN hintakampanja halpuutus herätti Keskon paheksunnan sen sijaan että se olisi reagoinut normaalin hintakilpailun keinoin. Se yritti ja osin onnistuikin saamaan närkästyksensä taakse myös ahtaalla olevia maataloustuottajia.
Osuuskaupan kampanjan ja tuottajien ahdingon väliin ei kuitenkaan voi panna yhtäläisyysmerkkiä.
Ulkomaalaistaustainen liikepankki ja siihen kytköksissä oleva vakuutusliiketoiminta paheksui Osuuspankin vakuuttamista kilpailukantelulla: kilpailija myy tavaraa liian halvalla.
Samoihin pankkipiireihin linnoittautuneet sijoittajat ja heidän viisaat konsulttinsa pyrkivät ulostulollaan leimaamaan osuuspankin tarjoamat tuotto-osuudet huonoiksi. Hurskaana huolena oli, että ihmiset tyhmyyttään lankeavat osuuspankin kohtuullisiin tarjouksiin.
UUDISTUNUT ja voimistunut osuustoiminta on olennainen osa nykyaikaista markkinataloutta.
Pelisäännöksi myös yksityiskapitalismille sopii periaate elää ja antaa toisten elää.