Olettakaamme, että kaikki käy tänä vuonna hyvin

Pääkirjoitus

Vuonna 2017 kuollut presidentti Mauno Koivisto kehotti viimeisissä julkisissa esiintymisissään ihmisiä uskomaan valoisaan tulevaisuuteen. Dosentti Tapio Bergholm paljastaa uudessa Koivistoa käsittelevässä tutkimuksessaan, että hän oli omaksunut ajatuksen jo nuoruudessaan psykoanalyytikko Carl Jungilta.

Koivisto siteerasi Jungin ajatusta puhuessaan SDP:n toimitsijoille syyskuussa 1957:

”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”

Koiviston ajatusta voi soveltaa tähänkin hetkeen, onhan vuosi 2021 alkanut harvinaisen suuren epävarmuuden oloissa. Emme todellakaan tiedä varmuudella, kuinka tänä vuonna tulee käymään sen paremmin Suomessa kuin maailmallakaan.

Siksi kannattaa tehdä tästä vuodesta ajatusharjoitus, jossa kaikki kävisi hyvin.

Ajatusharjoituksen ensimmäinen oletus on, että koronapandemia kukistetaan. Suuri osa maailman väestöstä saa tehokkaan rokotteen vuoden aikana. Suomessa kaikki halukkaat on rokotettu kesään mennessä. Sen ansiosta niin sanottu laumasuoja toteutuu ja virus katoaa.

Ihmisten kanssakäymisen rajoituksia voidaan purkaa asteittain kevään kuluessa. Kesällä voidaan järjestää jälleen suuria festivaaleja ja muita yleisötilaisuuksia.

Pandemian kukistaminen piristää kansainvälistä taloutta sillä seurauksella, että Suomen vienti ja samalla koko kansantalous pyrähtää reippaaseen kasvuun jo kevään aikana.

Pandemian kukistaminen piristää kansainvälistä taloutta sillä seurauksella, että Suomen vienti ja samalla koko kansantalous pyrähtää reippaaseen kasvuun jo kevään aikana.

Valoisammat näkymät rohkaisevat Sanna Marinin (sd.) hallitusta tekemään kevään kehysriihessä päätökset, joilla varaudutaan koronan jälkeiseen aikaan.

Talouskasvun jatkuminen varmistetaan rakenteellisilla uudistuksilla, jotka vahvistavat työllisyyttä hallitusohjelman mukaisella tavalla.

Työehtojen paikallista sopimista edistetään samalla reseptillä kuin niin sanottu eläkeputki katkaistiin joulun alla. Työmarkkinajärjestöille annetaan viimeinen mahdollisuus sopia asiasta. Jos sopua ei synny, hallitus tekee tarvittavat lainsäädäntömuutokset.

Samalla tehdään uskottava suunnitelma julkisen talouden velkaantumisen pysäyttämisestä jopa nopeammalla aikataululla kuin koronapandemian oloissa viime syksynä päätettiin.

Jokaiselle puolueelle voi tehdä oman toivon visionsa tästä vuodesta. Keskustan kohdalla se voisi näyttää tällaiselta:

Keskusta asettaa kuntavaaleihin yli 8000 ehdokasta, selvästi enemmän kuin neljä vuotta sitten. Puolueen kuntakannatus nousee ensimmäistä kertaa vuoden 2000 jälkeen. Muun muassa perussuomalaiset jäävät keskustan taakse.

Kaikki voi käydä tietysti aivan toisin kuin edellä on esitetty.  On helpompi kuvitella pessimistinen visio, jossa kaikki menee päin mäntyä.

Erityisesti keskustan osalta pitää kuitenkin todeta, että vaaleihin kannattaa aina lähteä toiveikkain mielin. Tulos on varmasti parempi kuin siinä tapauksessa, että vaalityötä leimaa legendaarisen Kummeli-sketsin ”me on hävitty tää peli” -asenne.