Macron voitti, koska Le Peniä inhottiin enemmän
Emmanuel Macron valittiin uudelleen Ranskan presidentiksi vaalien toisella kierroksella sunnuntaina 58,5 prosentin kannatuksella. Tulos oli helpotus paitsi muulle Euroopalle yleensä myös erityisesti Suomelle.
Vaikka Macron löi vastaehdokkaansa kansallisen rintaman Marine Le Penin selvin luvuin, viiden vuoden takaista riehakkuutta ei voitonjuhlissa nähty. Le Pen keräsi toisella kierroksella 41,5 prosenttia äänistä ja kasvatti tuntuvasti kannatustaan viime vaaleista.
Le Pen saattoikin pitää tulosta selkeänä voittona. Hän on onnistunut tekemään puolueestaan salonkikelpoisen. Sen äärioikeistolainen leima ei enää pelota ranskalaisia yhtä paljon kuin aiemmin.
Vielä 20 vuotta sitten Le Penin isän Jean-Marie Le Penin selviytyminen presidentinvaalien vaalin toiselle kierrokselle oli järkytys ranskalaisille. Kaikki muut puolueet ryhmittyivät vuonna 2002 istuvan presidentin Jacques Chiracin taakse, ja tämä kieltäytyi yhteisestä vaaliväittelystäkin Le Penin kanssa.
Marine Le Pen syrjäytti isänsä puolueen johdosta 2011 ja asettui ensimmäisen kerran ehdolle vuoden 2012 vaaleissa. Hän jäi silloin ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi noin 18 prosentin kannatuksella. Viisi vuotta myöhemmin hän selvisi jo vaalien toiselle kierrokselle Macronia vastaan, mutta hävisi luvuin 66-34.
Muu Eurooppa huokasi helpotuksesta sunnuntaina. Macronin voitto varmistaa EU:n yhtenäisyyden.
Marine Le Pen on vasta 53-vuotias ja saattaa hyvinkin olla ehdolla myös seuraavissa presidentinvaaleissa vuonna 2027. Jos kannatuskehitys jatkuu samanlaisena, hänellä on myös hyvät mahdollisuudet tulla valituksi. Macron ei voi asettua silloin enää ehdolle.
Kansallista liittoutumaa voi edelleen pitää ohjelmansa perusteella äärioikeistolaisena, ainakin muukalaisvastaisena puolueena. Marine Le Penin rasitteena on pidetty myös lämpimiä suhteita Venäjään ja presidentti Vladimir Putiniin.
Le Pen kykeni häivyttämään näitä rasitteita keskittymällä vaalikampanjassaan ranskalaisten arjen ongelmiin kuten korkeaan bensiinin hintaan. Hän ammensi kannatusta myös vetoamalla mielikuvaan Macronista eliitin ja hyväosaisten presidenttinä, joka ei ymmärrä syrjäseutujen ja pienituloisten ongelmia.
Macron kuitenkin voitti, koska Le Peniä inhottiin vielä enemmän. Finaalista pudonneiden vasemmiston ja vihreiden ehdokkaiden äänestäjät ratkaisivat vaalin hänen hyväkseen.
Suuri osa äänestäjistä oli tyytymättömiä kumpaankin ehdokkaaseen. Saivathan Macron ja Le Pen ensimmäisellä kierroksella yhteensä vain noin puolet kaikista äänistä. Toisen kierroksen äänestysaktiivisuus jäikin ennätyksellisen alhaiseksi, mikä kertoo kansalaisten tyytymättömyydestä.
Macron lupasi voittopuheessaan olla kaikkien ranskalaisten presidentti. Tehtävä ei ole helppo.
Macronin ensimmäinen testi on edessä jo kesäkuussa, kun maahan valitaan uusi parlamentti.
Viisi vuotta sitten Macronin vasta perustettu uusi puolue sai liittolaisineen enemmistön kansalliskokoukseen, mutta nyt se ei ole ollenkaan varmaa. Ranska saattaa jopa ajautua maalle epätyypilliseen yhteishallinnan aikaan, jossa presidentti ja pääministeri edustavat eri puolueita.
Muu Eurooppa huokasi helpotuksesta sunnuntaina. Macronin voitto varmistaa EU:n yhtenäisyyden. Sitä tarvitaan nyt varsinkin Venäjän vastaisissa toimissa.
Suomessakin voidaan olla tyytyväisiä Ranskan vaalitulokseen. Pelättiinhän etukäteen, että Le Penin voitto voisi mutkistaa Suomen tietä sotilasliitto Natoon. Nyt ainakaan Ranska ei heitä kapuloita rattaisiin, jos Suomi päättää hakea sotilasliiton jäsenyyttä.