Kyllä kynnysmattovitsailu kokoomusväkeä naurattaa, mutta mitä nuoret tänään, sitä koko puolue huomenna, sanoo sananlaskukin

Pääkirjoitus

Kokoomusnuorten uusin poliittinen tempaus on itsessään niin vähäpätöinen, että siihen ei oikeastaan kannattaisi puuttua. Se herättää kuitenkin myös ajattelemaan.

Kokoomusnuoret ovat näet teettäneet kynnysmaton, jossa on keskustan apilanlehtilogo ja teksti ”Keskusta. Se kynnysmatto.”

Matto aiotaan lähettää kaikkien hallituspuolueiden puoluetoimistoihin, lattialle oven eteen. Tarkoituksena on kertoa, että keskusta on nykyhallituksen menossa vain kynnysmatto, johon pyyhitään jalat.

Huvittaako? Ei ainakaan kaikkia. Jopa Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Timo Haapala, jota myös kepunsyöjäksi joskus kutsutaan, twiittasi näin:

”Tuo kokoomusnuorten teettämä kynnysmatto kepusta, johon siis Kai Mykkänen pyyhkii ryhmäkansliaansa astuessaan porvarikalossinsa, voi kuulostaa hauskalta, mutta on oikeasti oire yli-ihmisyysajattelusta. Mauton.”

JOS tarkoitus oli rakennella asetelmia eduskuntavaalien jälkeistä hallitusyhteistyötä varten, operaatio taisi ajaa kiville. Sehän voi saada keskustaväen jopa ajattelemaan, että kynnysmattoko sieltä kokoomuksenkin porstuasta puuttuu.

Vaikka keskustalla on paljon yhteisiä tavoitteita kokoomuksen kanssa, yhtä paljon on myös eroja. Nämä ovat näkyneet myös yhteistyön arjessa silloin, kun keskusta on ollut samassa hallituksessa kokoomuksen kanssa.

Epäluulo lähtee jo ”porvarihallituksen” nimestä.

Kokoomusväki on mielellään kovasti porvaria, kun taas moni keskustalainen vieroksuu tätä termiä. Läheskään kaikki eivät halua olla ”porvareita”. Siinä sanassa on yhä jotain rahan valtaan perustuvaa kovaa ylimielisyyttä.

”Porvarihallitus” on siten aina kokoomuksen hallitus, vaikka kokoomus olisikin kakkospuolue, kuten Juha Sipilän pääministerikautena.

Sitä paitsi pidempään mukana olleet keskustalaiset ovat oppineet kantapään kautta, että ”kokoomuksen kanssa aina hävitään”.

Tulevaisuutta varten ei kannata tehdä ainakaan kassakaappisopimuksia. Paras on todeta, että vaalitulos ja hallitusohjelma ratkaisevat.

MYÖS askel kohti persumaisia politiikantekotapoja, voisi sanoa.

Samantapaisia äänenpainoja voisi kuulla vaikka Ano Turtiaisen suusta, varsinkin, kun seurasi twitterkeskustelua. Kovasti kyseltiin, eikö voitaisi teettää myös wc-paperia, jossa olisi keskustan apila.

”Sillä kun pyyhkäisisi…”

Nuorten hömpötystä, totta. Mutta sananlasku sanoo: ”Mitä nuoret tänään, sitä kansa huomenna.” Tähän tilanteeseen sovelluttuna sama voisi kuulua näin:

”Mitä kokoomusnuoret tänään, sitä kokoomuspuolue huomenna.”

KYNNYSMATTOKESKUSTELU on tietenkin vain ajankohtainen sivujuonne, vähämerkityksinen ja lapsellinen.

Tärkeämpää saattaa olla huomata, että myös nykyinen hallituspohja voi olla mahdollinen vaalien jälkeenkin. Muutamat politiikan kokeneet viisaat ovat pitäneet tätä jopa todennäköisimpänä mahdollisuutena.

Tulevaisuutta varten ei kannatakaan tehdä ainakaan kassakaappisopimuksia. Paras on todeta, että vaalitulos ja hallitusohjelma ratkaisevat.

Kuluva vaalikausi on hyvä esimerkki. Ruman vaalitappion kärsinyt keskusta on hallituksen toinen vahva puolue, ja hallitusohjelma on keskustalaisempi kuin kohtuudella olisi voinut odottaa.

Ja sen mukaan on menty, väittävät kynnysmattokauppiaat mitä tahansa.