Kurvisen koulupoliittiselle linjalle on vahvat perusteet
Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) ilmoitti syksyllä suorasukaisesti, että keskittämisen linja korkeakoulupolitiikassa päättyy. Ministerin lausunnosta nousi yllättäen kova vastareaktio.
Korkeasti koulutettujen työmarkkinajärjestö Akavan johtaja, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja ja useat korkeakoulujen hallitusten puheenjohtajat ilmaisivat tyytymättömyytensä Kurvisen linjanvetoon. Järjestöjen ja yliopiston edustajien mielestä tiede- ja kulttuuriministerin linjaus on yksinkertaisesti väärä.
Myös hallituskumppani vihreiden kansanedustajat moittivat Kurvisen päätöstä lisätä opiskelupaikkoja maakuntiin. Kriitikoiden mielestä Kurvisen linja heikentää suurten yliopistojen toimintakykyä ja kansainvälistymismahdollisuuksia.
JOS ministeriä painostaneet ja kritisoineet toimijat kuvittelivat, että tiede- ja kulttuuriministeri Kurvinen perääntyy kritiikin voimasta, niin väärässä olivat.
Kurvinen kertoi kuluvalla viikolla myöntäneensä noin 2 300 uutta korkeakoulujen aloituspaikkaa. Uudet paikat sijoittuvat alkuperäisen suunnitelman mukaisesti tasaisesti ympäri maata.
Yliopistoihin uusista koulutuspaikoista tulee 1 469 ja ammattikorkeakouluihin 822 paikkaa. Korkeakoulujen omien hakemusten pohjalta hyväksyttyjen aloituspaikkojen rahoitus tulee EU:n elpymisvaroista.
Kurvisen mukaan on tärkeää, että ympäri Suomea nuorille on tarjolla tutkintoon tähtääviä opintoja omien lahjakkuuksien, toiveiden ja ahkeruuden puitteissa. Uudet paikat tulevat aloille, joilla kärsitään tällä hetkellä osaajapulasta.
Hallituksen tavoitteena on, että vuonna 2030 puolet ikäluokasta on korkeakoulutettuja. Nyt tehdyt päätökset tukevat osaltaan tämän tavoitteen saavuttamista.
On päivänselvää, että Oulun, Lapin ja Itä-Suomen yliopistoja ei olisi koskaan perustettu, jos niihin olisi pitänyt saada lupa Helsingin yliopistolta tai pääkaupunkiseudun eliitiltä.
SUOMEN tie yhdeksi maailman koulutetuimmaksi maaksi ei ole tapahtunut itsestään. Koulutustason määrätietoinen nostaminen ei olisi onnistunut ilman peruskoulu-uudistusta tai uusien yliopistojen perustamista.
Molempia uudistuksia vastustettiin aikanaan ankarasti. On päivänselvää, että Oulun, Lapin ja Itä-Suomen yliopistoja ei olisi koskaan perustettu, jos niihin olisi pitänyt saada lupa Helsingin yliopistolta tai pääkaupunkiseudun eliitiltä.
Onneksi oli poliittista tahtoa ja näkemystä. Nyt tiedetään ja tunnustetaan, että laaja alueellinen yliopistoverkko on koko Suomen etu.
Kuten tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen totesi tiedotustilaisuudessa ”koulutus on yhteiskunnallinen supervoima”. Sen avulla on helpompi pitää kaikkia alueet mukana kehityksessä.
TUTKIMUKSET osoittavat, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut vahvistavat merkittävästi alueen elinvoimaisuutta. Moni on valmis jäämään opiskelupaikkakunnalle töihin, jos työpaikkoja on tarjolla.
Tällä hallituskaudella korkeakoulujen aloituspaikkoja on nostettu merkittävästi. Sama linja jatkuu myös ensi vuonna. Tiede- ja kulttuuriministeri Kurvisen mukaan vuonna 2022 alueellisille yliopistoille on luvassa lisää uusia koulutusvastuista ja koulutusohjelmia.
Opintoihin kiinni pääsevät nuorille ja alueen yrityksille Kurvisen päätökset ovat mieluisia. Ja mikä parasta, nämä päätökset tuovat lisää hyvinvointia ja vaurautta koko Suomeen.