Korkojen nousu näkyy nyt valtion talousarviossa
Sanna Marinin (sd.) hallitus kokoontuu keskiviikkona vaalikauden viimeiseen budjettiriiheen viimeistelemään ehdotusta vuoden 2023 talousarvioksi.
Talousarvion suuret linjat päätettiin jo kevään kehysriihessä, mutta tämän viikon neuvotteluihin riittää vielä suurempia ja pienempiä ongelmia.
Julkisuudessa on keskusteltu eniten Ukrainan sodan vauhdittamasta energian hintojen noususta. Erityisesti sähkön hinta uhkaa nousta ensi talvena niin paljon, että monet kotitaloudet joutuvat ahdinkoon.
Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät esittivät viime viikon kokouksissaan monia ehdotuksia sähkölaskujen pienentämiseksi. Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) asettama työryhmä valmistelee asiaa budjettiriiheen.
Jotain päätöksiä hallituksen on tässä asiassa tehtävä.
Asiantuntijoiden mukaan sähkön hintapiikki voi jäädä väliaikaiseksi. Niinpä hallituksen kannattaa keskittyä nyt niihin keinoihin, jotka ehtivät vaikuttaa ensi talvena. Keskustan esittämä sähkön arvonlisäveron väliaikainen alennus olisi tällainen toimenpide.
Riihessä puhutaan energiapolitiikasta laajemminkin. Vihreät ovat jo ehtineet tyrmätä SDP:n ajatuksen fossiilisten polttoaineiden päästöoikeuksien väliaikaisesta lisäämisestä.
Kokonainen päättäjäpolvi on niin talouselämässä kuin politiikassakin ehtinyt tottua siihen, että velkaa saa käytännössä lähes ilman korkoa.
Toinen budjettiriihtä lämmittävä aihe on vanhustenhoidon hoitajamitoitus. Nyt on käynyt selväksi, että mistään ei löydy tarpeeksi hoitajia lain toteuttamiseen alkuperäisen aikataulun mukaisesti.
Hallituksen pitää nyt joko lykätä lain voimaantulon aikataulua tai muuttaa lain tulkintaa niin, että mitoituksessa laskettaviksi hoitajiksi kelpuutetaan muitakin kuin sairaanhoitajan tai lähihoitajan tutkinnon suorittaneita.
Talouden isot linjat kuuluvat luonnostaan budjettiriihen asialistalle. Ensi vuoden näkymät ovat nyt varsin epävarmoja, kun inflaatio jyllää, korot nousevat ja talouskasvu takkuaa.
Budjettiriihessä nousee toivottavasti esille myös yksi vanha ongelma, joka on loistanut vuosia poissaolollaan.
Kaikkein nopeimmin budjetissa kasvavat nyt valtionvelan korkomenot.
Marinin hallitus on hoitanut koronapandemian ja Ukrainan sodan aiheuttamia ongelmia ottamalla reippaasti lisää velkaa. Valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksen mukaan lisävelkaa otetaan ensi vuonnakin vielä 6,3 miljardia euroa ja velka kasvaa 142,5 miljardiin euroon.
Vuoden 2019 tilinpäätöksessä valtionvelka oli runsaat 105 miljardia euroa. Rahanarvon muutokset huomioon ottaen uutta velkaa kertyy vaalikauden aikana pyöreät 35 miljardia euroa.
Velkaa on tähän asti voitu lisätä aika huolettomasti sen takia, että korot ovat pysyneet alhaalla. Kokonainen päättäjäpolvi on niin talouselämässä kuin politiikassakin ehtinyt tottua siihen, että velkaa saa käytännössä lähes ilman korkoa.
Nyt tämä meno on loppumassa. Korot ovat reippaassa nousussa koko Euroopassa.
Valtiovarainministeriön mukaan valtionvelan korkomenot ovat ensi vuonna lähes 1,3 miljardia euroa. Tämän vuoden budjetissa korkomenoiksi arvioitiin vain runsaat 500 miljoonaa euroa, joten tämä momentti kasvaa lähes 800 miljoonaa euroa.
Summaa voi verrata vaikkapa varsinaiseen kehitysapuun, johon on varattu ulkoministeriön budjetissa noin 700 miljoonaa euroa.
Marinin hallitus jättää tässä asiassa raskaan perinnön seuraajalleen. Valtiovarainministeri Annika Saarikko on arvioinut, että valtion menojen ja tulojen sopeutus on jopa kahden vaalikauden mittainen urakka.
Vaikka vaalit ovat edessä, Marinin hallituksen ei pitäisi kasvattaa seuraajansa taakkaa löysillä menolisäyksillä.