Keskustan "Operaatio uusi nousu" käy niin perusteisiin, että ensi vaaleissa pöllytystä saavatkin ihan muut puolueet
Samaan aikaan, kun vaalien voittajat sorvailivat vastauksiaan hallitustunnustelijalle, keskusta käynnisti oman operaationsa. Sille voisi antaa nimeksi vaikka ”Operaatio uusi nousu”.
Operaatio käy perusteisiin asti.
Se kysyy, mikä on keskustan järjestökoneiston kunto? Mikä järjestötoiminnassa toimii, mikä on rikki? Mitä suomalaiset odottavat poliittiselta järjestötoiminnalta 10 vuoden kuluttua? Millainen on vetovoimainen ja pitovoimainen yhteisö?
Työn lähtölaukaus ammuttiin puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä viime viikonvaihteessa. Se jatkuu kesän ja syksyn mittaan ”tulevaisuustyöpajoiksi” nimetyillä tapahtumilla.
Ne järjestetään jokaisessa piirissä. Ensimmäinen tapahtuma on Keski-Pohjanmaalla 10.6 ja viimeinen Kymenlaaksossa 21.10..
ALKU oli innostunut ja paljon lupaava.
Se keskittyi puoluevaltuustossa järjestötoiminnan tilaan ja tulevaisuuteen. Siis siihen keskustan pelättyyn järjestökoneistoon, joka tosin taitaa nyt olla vain varjo entisestään.
Järjestötyö kaipaakin radikaalia uudistamista, ilmoitti ainakin puoluevaltuuston suuri enemmistö, kun asiaa kysyttiin reaaliaikaisella sähköisellä äänestyksellä.
Puoluevaltuutetut arvelivat, ettei keskustan järjestötoimintaa uskalleta ajatella uudella tavalla. Järjestötoiminnan tarkoitus ei heidän mielestään ole selkeä tai ymmärrettävä.
Puoluesihteeri Riikka Pirkkalaista kommentit eivät yllättäneet:
”Olen tiennyt, että keskustan toimintaan liittyy valtavaa uudistushalua.”
Tarvittiin isku kanveesiin, jotta todellisuus valkeni. Mutta kun on uudistushalua, uutta syntyy.
TARVITTIIN siis isku kanveesiin, jotta todellisuus valkeni. Mutta kun on uudistushalua, uutta syntyy.
Sitä tarvitaan puolueen politiikan kirkastamisessa, mutta erityisesti politiikan teon toimintatapojen uudistamisessa. Niiden painopisteen pitää olla ihan jossain muualla kuin rutiineissa.
Voiko enää puuduttavampaa olla kuin vaikkapa paikallisosaston vuosikokouksen asialista:
Kokouksen avaus, puheenjohtajan valinta, sihteerin ja pöytäkirjantarkastajien valinta, kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen, esityslistan hyväksyminen…
Rutiinitkin on tehtävä, mutta eivät ne saa olla toiminnan tärkein eivätkä ainakaan ainoa osa.
Hyvä on näet huomata sekin, että ei muilla puolueilla sellaista järjestökenttää ole kuin keskustalla, ei alkuunkaan.
Silti kolme muuta puoluetta sai paljon enemmän ääniä.
Siksi on varmasti syytä pohtia sitäkin, onko liika järjestötoimintaan tukeutuminen ja sen viilaaminen tarrautumista johonkin sellaiseen vanhaan, jolla ei olekaan enää kysyntää.
TOSIASIOIDEN tunnistamisessa ja tunnustamisessa on viisauden alku, sanoo sananlasku.
Siinä pisteessä keskusta on, ikään kuin lähtötelineissä. Mutta maali on tiedossa. Ja kun on uudistushalua, innostusta, toinen toisensa arvostamista ja yhtenäisyyttä tulokset ovat ensi kerralla ihan toisen näköiset.
