Keskustalla yhä vastuu koko Suomesta
Keskusta kärsi eduskuntavaaleissa niin selvän tappion, että kenenkään mieleen ei ole tullut selitellä sitä torjuntavoitoksi.
Edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna keskusta menetti yli 200 000 ääntä. Ääniosuus putosi alle neljäntoista prosentin.
Eduskuntaan valittiin nyt vain 31 keskustalaista eli 18 vähemmän kuin neljä vuotta sitten.
Huonompaa tulosta ei itsenäisyyden ajalta löydy. Lähin vertailukohta pitää hakea autonomian ajan viimeisistä vaaleista vuonna 1917, jolloin maalaisliitto sai 12,4 prosenttia äänistä ja 26 paikkaa.
Murskatappio pitää toki suhteuttaa muihin puolueisiin. Näiden vaalien jälkeen maassa ei ole yhtään suurta puoluetta vaan neljä keskisuurta, joiden paikkamäärä vaihtelee 30–40:n välillä.
Suurimman puolueen paikka meni historian pienimmällä ääniosuudella SDP:lle, jonka kannatus jäi alle 18 prosentin rajan.
Sivuille vilkuilun ja selittelyn sijasta keskustan pitää uskaltaa tehdä umpirehellinen analyysi vaalituloksen syistä. Vain sillä edellytyksellä tästäkin tappiosta voi löytyä voiton siemen.
Kunnollisen analyysin tekeminen vaatii aikaa. Sitä ennen keskusta joutuu päättämään siitä, pyrkiikö puolue hallitukseen vai ei.
Tämän kysymyksen ratkaisu ei ole keskustan vaan SDP:n ja Antti Rinteen käsissä. Jos Rinne kutsuu keskustan kumppanikseen todennäköisen punavihreän koalition jatkoksi, edessä on tarkan harkinnan paikka.
Äänestäjien viestin perusteella keskustan paikka olisi oppositiossa. On vaikea perustella, miksi vaalien suurin häviäjä pyrkisi hallitukseen. Oppositioon jäämistä voisi perustella myös puolueen omalla edulla. Keskusta on ponnistanut sieltä jo kolme kertaa maan suurimmaksi puolueeksi viimeisen 30 vuoden aikana.
Äänestäjien toiveisiin voi vastata paremmin hallituksessa kuin oppositiossa.
Mutta hallitukseen pyrkimisellekin voidaan esittää vahvoja perusteita. Keskustaa äänesti yli 420 000 henkeä. Suomen kartta on edelleen hyvin vihreä, jos kunnat merkitään suurimman puolueen värillä.
Keskustan äänestäjien odotukset eivät kadonneet mihinkään, kun vaaliuurnat suljettiin sunnuntaina. He panivat toivonsa puolueeseen, joka ainoana puolustaa koko Suomea pohjoisinta Lappia myöten.
Äänestäjien toiveisiin voi vastata paremmin hallituksessa kuin oppositiossa.
Hallitukseen pyrkimistä voi perustella silläkin, että oppositiossa tulisi todennäköisesti paljon ahtaampaa kuin 2011–2015. Keskusta kykeni silloin nousemaan opposition henkiseksi johtajaksi, vaikka perussuomalaisilla oli enemmän edustajia.
Antti Rinteen ensikommenttien perusteella perussuomalaiset jäävät nytkin todennäköisesti oppositioon. Jussi Halla-ahon puolue on nyt paljon kokeneempi, kovempi ja yhtenäisempi kuin Timo Soinin puolue vuonna 2011. Maltillisen keskustavoiman olisi vaikea löytää ilmatilaa tällaisen ryhmän rinnalta.
Näiden seikkojen perusteella keskustan kannattaa ottaa Antti Rinteen tarjous kaikella vakavuudella, jos sellainen tulee.