Keskustalla parhaat lähtöasetelmat presidentinvaaleihin

Pääkirjoitus

Seuraaviin presidentinvaaleihin on aikaa vielä kaksi vuotta. Presidenttipeli on nyt kuitenkin ”virallisesti” avattu, kiitos Helsingin Sanomien. Lehti julkaisi tammikuun kuukausiliitteessään toimittaja Marko Junkkarin laajan juttupaketin vaalien lähtöasetelmista.

Mahdollisten presidenttiehdokkaiden suosiota on mitattu jo moneen kertaan gallupeilla. Viimeksi MTV uutisoi puolueiden piiripäättäjille tehdystä kyselystä.

Mielipidemittausten mukaan suosituimmat ehdokkaat Sauli Niinistön seuraajaksi ovat tällä hetkellä Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk.) ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Haavisto on ollut ehdolla jo kaksissa edellisissä vaaleissa. Pienenä yllätyksenä voi pitää sitä, että vihreiden piiripäättäjien kyselyssä hän hävisi europarlamentaarikko Heidi Hautalalle.

Muiden puolueiden asetelmat ovat vielä enemmän tai vähemmän auki. SDP:n kärkinimet ovat europarlamentaarikko Eero Heinäluoma ja EU-komissaari Jutta Urpilainen. Pääministeri Sanna Marin nousee myös esille kyselyissä, mutta hänen ehdokkuuttaan ei pidetä todennäköisenä.

Myös perussuomalaisten ehdokkuus on näillä näkymin kahden kauppa. Puolueen piiripäättäjien ykkössuosikki on puolueen entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho, mutta vahvaa kannatusta on myös europarlamentaarikko Laura Huhtasaarella.

Kaikkein pahiten levällään on kokoomuksen pakka.

Entisistä pääministereistä Jyrki Katainen on kieltäytynyt selvimmin, Alexander Stubb lähes yhtä jyrkästi. Helsingin ex-pormestari Jan Vapaavuoren vetovoimaan kehäkolmosen pohjoispuolella ei oikein jakseta uskoa kokoomuksessakaan.

Kokoomuksen piiripäättäjien kyselyssä kärkeen onkin noussut entinen ministeri ja eduskunnan puhemies Paula Risikko.

Kokoomusta uhkaa sama kohtalo kuin sosiaalidemokraatteja vuoden 2012 vaaleissa. Puolue oli hallinnut presidentinlinnaa 30 vuoden ajan, mutta ei löytänyt enää valovoimaista ehdokasta Tarja Halosen seuraajaksi.

Keskustalla on kahden vuoden päästä hyvät mahdollisuudet saada ehdokkaansa toiselle kierrokselle. Todennäköinen finaalivastustaja on vihreiden tai SDP:n ehdokas.

Keskusta lähtee presidentinvaaleihin paljon vahvemmista asemista kuin puolueiden kannatusta mittaavista kyselyistä voisi päätellä. Tämä johtuu siitä, että presidentinvaalista on tullut ennen muuta henkilövaali. Äänestäjät eivät arvioi ehdokkaita ensisijaisesti taustapuolueen vaan henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella.

Rehn oli selvästi suosituin myös keskustan piiripäättäjien kyselyssä. Hänen lisäkseen kannatusta on myös ex-pääministeri Esko Aholla ja puhemies Anu Vehviläisellä, mutta tällä hetkellä he jäävät niin suuren yleisön kuin puolueväenkin mittauksissa kauas Rehnin taakse.

HS ennustaa lisäksi, että myös Paavo Väyrynen olisi jälleen ehdolla. ”Väyrysen taustaryhmä tuskin kuitenkaan on keskusta”, Junkkari kirjoittaa.

Keskustassa tietysti toivotaan, että Junkkari ennustaa väärin. Kun gallupit kerrankin lupaavat puolueen mahdollisille ehdokkaille menestystä, sitä ei pitäisi vaarantaa rivien hajottamisella.

Selkeintä olisi, että keskustan ehdokkaasta järjestettäisiin reilu esivaali, johon kaikki potentiaaliset ehdokkaat lähtisivät mukaan ja sitoutuisivat tyytymään esivaalin tulokseen.

Keskusta piirissä on toki pohdittu kokoomuksen sekavan tilanteen vuoksi sitäkin mahdollisuutta, että keskustan ja oikeiston kannattajia koottaisiin yhteisen ehdokkaan taakse jo vaalien ensimmäisellä kierroksella. Se vaatisi erillisen valitsijayhdistyksen perustamista ehdokkaan tueksi. Esimerkin antoi Sauli Niinistön kampanja vuoden 2018 vaaleissa.

Vaikka ehdokkaan taustapuolue ei olisikaan äänestäjille ratkaiseva valinnan peruste, yksi jakolinja presidentinvaaleissa kuitenkin näyttää pysyvältä.

Vuodesta 1994 lähtien vaaleissa on tarvittu toinen kierros neljä kertaa. Finaalissa ovat aina olleet vastakkain politiikan keskiviivan eri puolille sijoittuneet ehdokkaat.

Martti Ahtisaari 1994, Tarja Halonen 2000 ja 2006 ja Pekka Haavisto 20212 keräsivät kannatuksensa vasemmistopuolueiden ja vihreiden äänestäjiltä. Vastaavasti Elisabeth Rehn, Esko Aho ja Sauli Niinistö menestyivät samassa järjestyksessä toisella kierroksella keskustan ja oikeiston kannattajien tuella. Vuoden 2018 vaaleissa ei toista kierrosta tarvittukaan Sauli Niinistön ylivoiman takia.

Sama asetelma perusasetelma näkyy tämän hetken gallupeissakin. Haavisto on vihreiden ja vasemmiston kärkiehdokas siinä missä Rehniin luotetaan keskustan ja oikeiston piirissä.

Keskustalla on kahden vuoden päästä hyvät mahdollisuudet saada ehdokkaansa toiselle kierrokselle. Todennäköinen finaalivastustaja on vihreiden tai SDP:n ehdokas.

Perussuomalaisia ei toki pidä unohtaa. Vaalien asetelmat muuttuvat ratkaisevasti, jos perussuomalaiset onnistuvat viemään ehdokkaansa toiselle kierrokselle.