Keskusta pitää kiinni hallitusohjelman kirjauksista – tämän ei pitäisi olla uutinen kenellekään

Pääkirjoitus

Keskustan roolia hallituksessa on arvosteltu ankarasti pitkin hallituskautta. Kritiikkiä on tullut myös omilta kannattajilta. Keskustan on sanottu olevan hallituksessa väärässä seurassa.

Terve kritiikki on aina paikallaan. Hallituksessa ei voi olla vain toisella jalalla. Jos haluaa puolueelle tärkeisiin asioihin, sieltä ei kannata pyrkiä pois löyhin perustein.

Keskusta on koko sen historiansa ajan ollut vastuunkantajapuolue. Se ei ole väistänyt vastuutaan vaikeimpinakaan aikoina. Hallituksesta puolueella ei ole ollut tapana livetä kesken vaalikauden.

Samaa ei voi sanoa nykyisistä hallituskumppaneista vihreistä tai vasemmistoliitosta. Molemmat puolueet ovat jättäneet hallituksen ennen eduskuntavaaleja paremman vaalimenestyksen toivossa.

Kehysriihi ei ole huutokauppa, jossa käydään uudet hallitusneuvottelut ja katsotaan, miten matka jatkuu sen jälkeen. 

Kehysriihen alla puheet keskustan mahdollisesta hallituksesta lähdöstä ovat saaneet uutta puhtia. Puheenjohtaja Annika Saarikon mukaan hallituksen on pidettävä kiinni sen omista tavoitteestaan ja luotava samalla näkymä koronan jälkeiseen aikaan.

Saarikon puheita on tulkittu niin, että keskusta lähtee hallituksesta, jos muut hallituspuolueet eivät taivu sen tahtoon. Tulkinta on vähintäänkin mielenkiintoinen. Eikö kaikkien hallituspuolueiden pitäisi olla sitoutunut siihen, mitä hallitusohjelmassa on sovittu?

Kehysriihi ei ole huutokauppa, jossa käydään uudet hallitusneuvottelut ja katsotaan, miten matka jatkuu sen jälkeen.  Hyvä esimerkki tästä on yritysverotus. Sitä ei tulla nostamaan, vaikka hallituksen vasemmistopuolueet niin esittävätkin.

Yritysverojen säilyttäminen ennallaan oli yksi keskustan kynnyskysymyksistä hallitusneuvotteluissa. Muut hallituspuolueet kuittasivat keskustan vaatimuksen hyväksytyksi. Hallituksen yhteinen linja on siis, että yritysverotusta ei nosteta.

Koronan takia hallitus on voinut lykätä monia tärkeitä asioita eteenpäin. Se on ollut perusteltua ja viisasta. Nykyisellä linjalla ei voi jatkaa kuitenkaan loputtomiin.

Ongelmat, jotka vaivasivat Suomea ennen koronakriisiä, eivät ole kadonneet mihinkään. Koronan takia toteutetun velkaelvytyksen myötä ne ovat korkeintaan kärjistyneet.

Nykyisen hyvinvointitason ylläpitäminen ei onnistu, jos työllisyysastetta ei saada nostettua nykyistä korkeammalle tasolle. Velaksi eläminen ei myöskään voi jatkua loputtomiin.

Ikääntyvän väestön takia Suomen huoltosuhde on äärimmäisen hankala. Yhä pienemmällä työvoimalla pitäisi pystyä kantamaan taloudellinen vastuu niistä ihmisistä, jotka eivät enää ole työmarkkinoiden käytettävissä.

Työnsarkaa siis riittää ilman koronaakin. Jos hallitus ei halua ottaa vastuuta näistä Suomen tulevaisuudelle tärkeistä asioista, sille ei voi povata kovin pitkää ikää.