Keskusta loi painetta hallituksen työllisyystoimien valmisteluun

Pääkirjoitus

Eduskunta aloitti keskiviikkona ensi vuoden budjetin käsittelyn. Hallituksen vuodelle 2021 laatima budjetti on poikkeuksellisen alijäämäinen. Valtio joutuu ottamaan menojen kattamiseksi velkaa 10,8 miljardia euroja.

Elvyttävällä budjetilla hallitus pyrkii pehmentämään koronakriisin kansalaisille ja yrityksille aiheuttamia taloudellisia vaikeuksia.

Hallitus- ja oppositiopuolueiden näkemykset Suomen talouspolitiikan suunnasta eivät poikkea suuresti toisistaan, vaikka kansanedustajien puheenvuoroista voikin saada toisenlaisen kuvan. Syykin on selvä: oppositiopuolueilla ei ole tarjota selkeää vaihtoehtoa elvyttävälle budjetille.

Leikkauslistojen sijaan oppositiopuolueet ovat mielellään esitelleet, mihin ne olisivat suunnanneet lisää rahaa. Siis ottaneet vielä enemmän velkaa. Se, mistä rahat näihin lisämenoihin otetaan, ei ole vielä kirkastunut kenellekään.

Kokoomuksen haikailut tiukemmasta budjettikurista ovat suurelta osin politiikkaa. Vuoden 2008 finanssikriisin aikaan hallitus otti vielä reilusti enemmän velkaa, vaikka valtionvarainministerinä istui kokoomuksen Jyrki Katainen.

Velanottoa ja sen tarpeellisuutta perusteltiin tuolloin samoilla syillä. Velkaa on pakko ottaa, jotta talouskurjimus ei leviä kulovalkean tavoin ja lamauta kokonaan Suomen taloudellista toimeliaisuutta.

Tämä vain vahvistaa käsitystä, että puolueiden mielipiteet elävät ajassa ja vaihtuvat sen mukaan ollaanko mukana hallituksessa vai ei.

Hallituksen ja opposition suurimmat näkemyserot koskevat työllisyyspolitiikkaa. Tämä kävi ilmi jo edellisellä viikolla, kun eduskunnassa puitiin oppositiopuolueiden tekemää välikysymystä.

Välikysymyskeskustelussa syntyneet rajalinjat eivät ole liikahtaneet mihinkään suuntaan viikon aikana.

Hallituspuolueista keskusta on kantanut julkisuudessa eniten huolta hallituksen työllisyyslinjauksista. Niin nytkin.

Keskustan ryhmäpuheen pitänyt Katri Kulmuni kannusti hallitusta kääntämään katseet jo kevään puoliväliriiheen. Kulmunin mukaan hallituksen on vaikea päästää tavoitteeseen 80 000 uudesta työpaikasta vuosikymmenen loppuun mennessä, jos keväällä ei tehdä lisää merkittäviä työllisyystoimia.

Aikaisemmat kokemukset ovat osoittaneet, että päätöksiä syntyy vasta viime metreillä. Siksi on viisasta, että hallitus käynnistää selvitystyön jo hyvissä ajoin.

Keskustan eduskuntaryhmä esittää, että hallitus tekisi jo keväällä päätökset toimista, joiden työllisyysvaikutus on 30 000 uutta työpaikkaa.

Nämä päätökset eivät ole helppoja. Se on jo tullut kaikille selväksi, mutta niitä on kuitenkin tehtävä.

Tällaisia toimia on keskustan mukaan muun muassa työttömyysjaksojen keston lyhentäminen, työkyvyn ja työssäjaksaminen vahvistaminen. Se, miten ne toteutetaan niin, että niillä aidosti työllistävä vaikutus, onkin helpommin sanottu kuin tehty.

Aikaisemmat kokemukset ovat osoittaneet, että päätöksiä syntyy vasta viime metreillä. Siksi on viisasta, että hallitus käynnistää selvitystyön jo hyvissä ajoin.

Vaikka ajat ovat poikkeukselliset, hankalia päätöksiä ei voi lykätä loputtomasti eteenpäin. Viivyttelemällä ja aikaa pelaamalla pääsee harvoin toivottuun lopputulokseen.