Keskusta käy vaaleihin suomalaisen elämänmuodon puolesta

Pääkirjoitus

Puheenjohtaja Juha Sipilän sanoin ”hyvää elämää pitää saada elää koko Suomessa”. Siksi keskusta ilmoittautuu myös keskittämisen vastavoimaksi ja puhuu ”linjavaaleista”.

Linjavaalit-sanan käyttö ei olekaan liioittelua.

Kevään vaalitulos luo pohjaa monille suomalaisten elämän perusasioille ja oikeastaan koko suomalaiselle elämänmuodolle.

Keväällä päätetään perhepolitiikan linjasta, ilmastopolitiikan askelmerkeistä sekä siitä, ”miten koko laajan Suomen kehittämiseen asennoidutaan”, kuten keskustan puoluevaltuusto linjasi kannanotossaan lauantaina.

Rahan kylvämisen tielle keskusta ei halua lähteä. Se ilmoittaa valmistautuvansa vaaleihin ”jatkamaan tällä vaalikaudella hyvin liikkeelle saatua työtä Suomen taloudellisen pohjan vahvistamiseksi”.

Siksi työllisyyden parantaminen on edelleen yksi keskustan kärkitavoitteista.

”Vaikka yli 115 000 ihmistä on tällä vaalikaudella saanut työtä, työttömiä on vieläkin aivan liikaa”, puoluevaltuusto sanoi.

Työllisyyden parantaminen on edelleen yksi keskustan kärkitavoitteista.

Samaan aikaan ammattitaitoisesta työvoimasta on puutetta koko Suomessa. Tämä kertoo Sipilän hallituksen aikana tapahtuneesta kehityksestä.

Uusia työpaikkoja on syntynyt kaikkialle Suomeen ja jopa niin, että suuret kaupungit eivät olekaan maakuntiensa työllisyystilastojen kärjessä.

Monelle onkin varmasti yllätys, että talousuutisten kärjessä keikkuvan Varsinais-Suomen suurimmat työttömyyslukemat viime kuukaudelta ovat Turusta, kasvukeskuksesta.

Keskusta haluaakin tulevaan hallitusohjelmaan osion, mikä ottaa huomioon väestön ikärakenteen muutoksen ja myös uhkaavan työvoimapulan. Ratkaisukeinoista ei keskustakaan vielä puhu.

Suuria menolisäyksiä keskusta ei käy vieläkään esittelemään. Vaikka julkinen talous on kohdentunut roimasti, valtio velkaantuu vieläkin lisää, eikä suhdannenäkymienkään pitäisi kannustaa mitään puoluetta rahanjakoon.

Tätä kiusausta näyttää tosin esiintyvän. Parempi tapa on kuitenkin sijoittaa yhteisiä varoja niin, että ne tuovat mahdollisimman hyvän hyödyn – ja tehdä lisäksi täsmäkorjauksia.

Näistä keskusta tarjoaa kaksi esimerkkiä. Se esittää ammatilliseen koulutukseen tuhatta uutta opettajaa ja ohjaajaa. Heidän erityisenä tehtävänään olisi jalkautua yrityksiin opettamaan, valmentamaan ja auttamaan.

Keskustan toinen täsmäkorjaus kohdistuisi lapsilisiin. Kaikkien lapsilisien tasokorotukseen ei ole varaa – eikä kaikille tarvettakaan – mutta harkinnanvaraiseen, pienituloisimmille perheille tarkoitettuun täydentävään lapsilisään on.

Puoluevaltuusto otti kantaa myös kuumenneeseen metsäkeskusteluun, mikä on tehnyt linjaeron vihreiden ja SDP:n ja toisaalta muiden puolueiden välille.

Keskustan kannanoton mukaan puun käyttöä voidaan lisätä maltillisesti, kunhan samalla vahvistetaan hiilinieluja. Ja paras hiilinielu on hyvin hoidettu metsä.

Samalla puoluevaltuusto oikaisi myös yleisen harhaluulon, jota elätellään tarkoitushakuisestikin: Energiaksi pitää ohjata vain puun käytön sivuvirrat ja pieniläpimittainen puu.

Sen sijaan puulla kannattaa keskustan mielestä korvata uusiutumattomia raaka-aineita kuten muoveja pakkauksissa. Myös puurakentamista sekä puupohjaisten materiaalinen käyttöä uusissakin tuotteissa tulee edistää.