Herlin iski keskustaa arkaan paikkaan
Keskustan taustavaikuttajana tunnettu Ilkka Herlin arvosteli terävästi keskustan maatalous- ja metsäpolitiikkaa viime viikolla Suomen Kuvalehdessä.
Haastattelun varsinaisena teemana oli Herlinin ja hänen vaimonsa työ Itämeren suojelemiseksi. Koneyhtiön perillisiin kuuluva, lastinkäsittely-yhtiö Cargotecin pääomistaja Herlin onkin tehnyt tässä asiassa uraauurtavaa työtä jo 1990-luvulta lähtien.
Herlin osti muutama vuosi sitten suuren Qvidjan kartanon Varsinais-Suomessa, ja siellä on kehitetty käytännön toimia maatalouden päästöjen vähentämiseksi. Herlin rahoittaa myös uusiutuvan energian tutkimusta ja tuotekehittelyä sen kaupallisen käytön vauhdittamiseksi.
ITÄMEREN suojelu oli myös syy, minkä vuoksi Herlin liittyi keskustaan. Sukutaustastakin löytyy yhteys puolueeseen, hänen isoisänsä Kustaa Vilkuna oli presidentti Urho Kekkosen lähimpiä tukijoita. Herlin teki myös väitöskirjan isoisästään.
Herliniä käytettiin takavuosina keskustassa talouspolitiikan ja ympäristökysymysten sekä Venäjän asiantuntijana. Sittemmin poliittinen aktiivisuus on jäänyt. Syynä on Herlinin mukaan keskustan kääntyminen konservatiiviseksi.
”En voi hyväksyä keskustan maatalous- ja metsäpolitiikkaa, joka perustuu kapeaan näkemykseen metsän ekosysteemistä ja teolliseen maatalouteen, mikä johtaa tuhoisaan umpikujaan”, Herlin totesi.
Herlinin huomiot ovat tarkkoja, jos niitä peilaa julkisuudessa käytyyn keskusteluun.
HERLININ sanoille antaa katetta hänen oma toimintansa, jota SK:n haastattelussa esitellään. Hän on sitoutunut työhön planeettamme elämää ylläpitävän maaperän ja monomuotoisuuden puolesta.
Keskustaan Herlin on pettynyt. Sen sijaan hän on pannut merkille MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan tuoreen haastattelun, jossa tämä muistutti ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeydestä juuri viljelijöille.
Herlinin huomiot ovat tarkkoja, jos niitä peilaa julkisuudessa käytyyn keskusteluun. Keskusta on joutunut viime vuosina käyttämään paljon poliittista pääomaa ahdinkoon joutuneen viljelijäväestön toimeentulon turvaamiseen, koska muita puolustajia viljelijöillä ei ole EU:ssa eikä Suomessa.
KESKUSTA on puolustanut myös metsäteollisuuden uusia investointeja. Siinäkin on kyse paitsi kansantalouden vahvistamisesta myös maaseudun elinvoiman turvaamisesta.
Lisäksi keskusta on ollut viime vuodet tukkanuottasilla vihreiden kanssa monissa asioissa, viimeksi parhaillaan käynnissä olevassa budjettiriihessä. Näin puolue on leimautunut ”konservatiiviseksi” ympäristöpolitiikassa.
Herlinin näkökulma on toinen. Maa- ja metsätalous eivät ole hänelle jokapäiväisen toimeentulon kysymyksiä. Miljardiomaisuuden turvin hän voi keskittyä pitkän tähtäimen ratkaisujen kehittämiseen ympäristöongelmiin. Siitä työstä hän ansaitsee suuren tunnustuksen.
Mutta myös keskustan on kyettävä esittämään ja markkinoimaan äänestäjille toimivat ratkaisut niin Itämeren suojeluun kuin ilmastonmuutoksen hidastamiseenkin. Puolue ei saada budjettiriihessäkään pelkästään vihreitä vastustavaksi ei-liikkeeksi.
Herlinillä on varaa sanoa. Keskustalla pitäisi olla varaa kuunnella.