Hallitus saa kovan opposition oikealta

Pääkirjoitus

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kutsui keskiviikkona keskustan, vihreät, vasemmistoliiton ja RKP:n hallitusneuvotteluihin Helsingin Säätytalolle. Samalla hän valitsi myös oppositioon menevät puolueet.

Jos ja kun Rinne saa hallituksen kokoon, oppositioon jäävät eduskunnassa perussuomalaiset, kokoomus ja kristillisdemokraatit.

Jälkikäteen voi pohtia, ennakoiko eduskunnan istumajärjestyksen muutos hallitusratkaisua. SDP veti suurimman ryhmän vedolla läpi muutoksen, jossa perussuomalaiset siirrettiin salin oikeaan reunaan. RKP siirtyi toiveensa mukaisesti keskemmälle.

Eduskunnassa nähdään siis tällä vaalikaudella asetelma, jossa äänestystaululla palavat vihreät valot yhtenäisenä mattona vasemmalta keskelle ja punaiset valot oikealla reunalla.

Optinen vaikutelma vastaa pitkälle myös poliittista todellisuutta. Perussuomalaisten linja varsinkin talouspolitiikassa on vähintään yhtä oikeistolainen kuin kokoomuksen linja.

Eurooppa-politiikassa kokoomus ja perussuomalaiset ovat sen sijaan kaukana toisistaan, mikä vaikeuttaa uskottavan hallitusvaihtoehdon rakentamista vuoden 2023 vaaleihin.

Oppositioon jääminen voi lisäksi viedä kokoomusta enemmän oikealle. Monet kokoomuslaiset ovat ehtineet jo toivoa yhteistyötä perussuomalaisten kanssa.

Muutos kokoomuksen linjassa on varsin merkittävä. Kesällä 2017 kokoomus oli innolla työntämässä perussuomalaisia ulos hallituksesta, kun Jussi Halla-aho valittiin puolueen puheenjohtajaksi.

Sekä keskusta että varsinkin kokoomus olivat kaksi vuotta sitten sitä mieltä, että Halla-ahon valinta repäisi niin suuren arvopohjaisen eron, että yhteistyön jatkaminen oli mahdotonta. Petteri Orpo kiirehti latelemaan madonluvut perussuomalaisille ennen pääministeri Juha Sipilää.

Nyt eduskuntaan on syntymässä ärhäkkä oikeisto-oppositio talouspolitiikassa.

Eurooppa-politiikassa kokoomus ja perussuomalaiset ovat sen sijaan kaukana toisistaan, mikä vaikeuttaa uskottavan hallitusvaihtoehdon rakentamista vuoden 2023 vaaleihin.

Asetelma on peilikuva viime vaalikaudesta. Silloin eduskunnan vasemmalla reunalla vasemmistoliitto, SDP ja vihreät muodostivat varsin yhtenäisen opposition. Antti Rinne halusi ja sai nyt tämän blokin kokonaisena hallitukseen.

Samalla keskustan asema kirkastuu maltillisena keskustavoimana, joka kykenee yhteistyöhön sekä eduskunnan vasemman että oikean reunan kanssa.

Rinteen ratkaisusta kannattaa nosta esille vielä sekin, että keskusta ja RKP palaavat yhteistyöhön hallitustasolla kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Niiden yhteistyölle onkin varmasti tarvetta.

Rinteen hallitukseen voikin muodostua kolmen lähes tasavahvan voiman tasapaino.

Keskustalla ja RKP:llä on yhteensä 41 paikkaa eduskunnassa, yksi enemmän kuin SDP:llä. Hallituksen ”vasemmiston” saattavat muodostaa vasemmistoliitto ja vihreät, joilla on yhteensä 36 edustajaa, neljä vähemmän kuin sosiaalidemokraateilla.

Asetelma tarjoaa pääministerille haasteita mutta myös hyvät mahdollisuudet hakea hallituksen sisäisissä väännöissä toimivia kompromisseja.