Gallup antaa hallitukselle selkänojaa neuvotteluihin EU:n elvytyspaketista
Suomalaiset näyttävät hyväksyvän hallituksen linjan, jonka mukaan EU:n elvytyspakettiin on tehtävä muutoksia, jotta Suomi voisi olla sitä hyväksymässä.
Hieman yllättävästi vain 17 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen tulisi pyrkiä torjumaan koko ehdotus. Toisaalta 11 prosenttia hyväksyisi komission ehdotuksen sellaisenaan.
Tiedot käyvät ilmi Helsingin Sanomien teettämästä tutkimuksesta. Tulokset julkaistiin juhannusaattona (19.6.). Virhemarginaali on kolme prosenttia suuntaansa.
PERÄTI 29 prosenttia vastanneista ei osannut sanoa kantaansa.
Tämän toteaminen on rehellistä. Kyse on paitsi 750 miljardin euron avustus- ja lainaehdotuksista sekä monimutkaisista järjestelyistä, myös EU:n periaatteista ja siitä, mitä perustuslait sallivat.
Kukaan ei myöskään osaa täysin varmasti sanoa, mikä olisi nyt viisainta. Asiantuntijatkaan eivät ole yksimielisiä. Kansalaisten on tietenkin vielä paljon vaikeampi punnita niin ehdotuksen arvioituja tuloksia kuin yksityiskohtiakin.
Sen useimmat kuitenkin ymmärtävät, että edessä ovat valtavat talouden uhat.
Ne koskevat kaikkia maita. Koronapandemia pysäytti monen alan kuin seinään. Yritykset sulkivat oviaan, työt loppuivat. Pahimman epäillään olevan vasta edessä.
Ehkä järkevin tapa tulkita vastauksia onkin, että hallituksen esittämät näkökulmat kelpaavat kansalaisille: pienempi paketti, joka tarjoaa jäsenvaltioille vähemmän avustusta ja enemmän lainaa ja jonka myöntö- ja takaisinmaksuajat ovat esitettyä lyhyemmät.
Neuvotelkoot siis.
Mutta julkistamalla reunaehtojaan hallitus on pannut myös itsensä kovaan paikkaan. Muutoksia komission ehdotukseen on saatava.
SE, että vain 17 prosenttia haluaisi Suomen torjuvan suoralta kädeltä koko ehdotuksen, kertoo maltillisesta suhtautumisesta.
Luku on paljon pienempi kuin kansalaiskeskustelun jyrkistä puheenvuoroista voisi päätellä. Perussuomalaisten kannattajiksi ilmoittautuneistakin vain 55 prosenttia hylkäisi koko rahoituspaketin.
Eurooppa onkin vientiteollisuutemme tärkein markkina-alue. Jos valtioiden taloudet eivät elvy nopeasti, niiden yritykset eivät pysty ostamaan suomalaisfirmojen tuotteita. Silloin näemme Suomessa lisää työttömyyttä ja lisää konkursseja.
Siinä suomalainen näkökulma yksinkertaistettuna. Etumme on, että koko Eurooppa nousee koronapandemian aiheuttamasta talousromahduksesta.
Siksi Suomen kannattaa olla mukana etsimässä keinoja elvyttää Eurooppaa jaloilleen.
Jos eurooppalaisten valtioiden taloudet eivät elvy nopeasti, niiden yritykset eivät pysty ostamaan suomalaisfirmojen tuotteita. Silloin näemme Suomessa lisää työttömyyttä ja lisää konkursseja. Siinä suomalainen näkökulma yksinkertaistettuna.
MIELIPIDETIEDUSTELUT ovat tosin vielä ennenaikaisia. Komission ehdotus on vasta keskustelujen pohja. Kohta puheenjohtajamaana aloittavan Saksan tehtävänä on etsiä ratkaisu, jonka kaikki voivat hyväksyä.
Kun Matti Vanhanen valittiin valtiovarainministeriksi, hän esitteli näkemyksiään näin:
”Meidän ei pidä välittää sellaista asennoitumistapaa, että se, mitä tapahtuu muualla Euroopassa, ei koske meitä. Se, mitä tapahtuu eri puolilla Eurooppaa, vaikuttaa meidän talouteemme.”
Siksi lähestymistavan täytyy olla, että Suomi ei ole tuhoamassa eikä estämässä eurooppalaisia ratkaisuja.
”Täytyy löytää päätökset, jotka ovat linjassa meidän perustuslakimme kanssa ja joiden ohjaimina ovat, että talouskuri säilyy maakohtaisena vastuuna eikä synny moraalikatoa”, Vanhanen viitoitti Suomen lähtökohtia.
Tämä linja näyttäisi siis sopivan suomalaisten suurelle enemmistölle.
