Aikalisä alkoholilain käsittelyssä on viisasta
Uuden alkoholilain käsittely siirtyy syksyyn. Hallituspuolueet eivät löytäneet lain sisällöstä yhteistä linjaa tällä viikolla käydyissä neuvotteluissa.
Viivästyminen johtuu sekä aikataulullisista että poliittisista syistä. Lain valmistelu kuuluu eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, jolla on kädet täynnä töitä sote-uudistuksen ja siihen liittyvän valinnanvapauslain kanssa.
Poliittisia paineita lisäsi alkoholilain lausuntokierrokselta saama voimakas kritiikki. Valtaosa lausunnon antajista kritisoi erityisesti hallituksen aikeita sallia vähittäiskaupoissa nykyistä vahvemmat alkoholijuomat.
Alkoholiprosentin nostaminen 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin toisi kauppoihin niin vahvemmat oluet, lonkerot kuin niin sanotut limuviinat. Alan tutkijoiden mukaan tämä päätös lisäisi merkittävästi alkoholin kokonaiskulutusta, alkoholikuolemia sekä alkoholista johtuvia sairaalapäiviä.
Keskustan eduskuntaryhmässä lausuntokierrokselta saatu palaute aiheutti vastareaktion.
Jo alun perin ryhmän pitkin hampain hyväksymää kompromissia ei haluttu viedä sellaisenaan eteenpäin. Ryhmän toiveena onkin, että lausuntokierrokselta saatu palaute otetaan huomioon lain lopullisessa muotoilussa.
Kritiikin kärki kohdistuu niin sanottujen limuviinojen myynnin sallimiseen vähittäismyynnissä.
Kritiikin kärki kohdistuu niin sanottujen limuviinojen myynnin sallimiseen vähittäismyynnissä. Muuten lakikokonaisuutta ja sen osia pidetään pääosin onnistuneena. Lakiuudistuksen keskeisimpiä tavoitteitahan on siirtää alkoholin käyttöä enemmän valvottuihin tiloihin, kuten ravintoloihin, baareihin ja pubeihin.
Keskustan toive avata uudelleen alkoholilakia koskevat neuvottelut oli hallituskumppaneille epämiellyttävä yllätys. Kokoomus ja perussuomalaiset olisivat olleet valmiita hyväksymään lakiesityksen sellaisenaan.
Alkoholilain uudistaminen on ollut pitkä prosessi. Sen vaikutukset kansanterveyteen ovat kiistattomat. Siksi on viisasta, että lakia ei viedä maaliin väkipakolla.
Lakiuudistuksen sisällön vaikutusten arvioiminen vielä kerran ajan kanssa on suotavaa. Ei voi olla niin, että muutamat vahvat edunvalvojat saavat tahtonsa läpi sellaisenaan, ja veronmaksajien kontolle jää alkoholihaitoista aiheutuvan ylimääräisen laskun maksaminen.
Mielenkiintoista on myös nähdä, seisovatko perussuomalaiset jatkossakin yhtä tiukasti kokoomuksen ja Panimoliiton talutusnuorassa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän tuoretta puheenjohtajaa, kristillisten ex-puheenjohtaja Toimi Kankaanniemeä ei ole tähän asti tunnettu vapaan alkoholipolitiikan kannattajana. Voi toki olla, että vuodet perussuomalaisten riveissä ovat muuttaneet miehen näkemyksiä.
Jos Kankaanniemen näkemykset ovat säilyneet entisellään, keskusta voi saada perussuomalaisilta yllättävää taustatukea tulevissa neuvotteluissa.
