Karttuisa käsi
Pientä hyväntekeväisyyttä tulee joskus tehdyksi. Toki kyynikko minussa sanoo, että halvallapa ostit hyvän omantunnon.
Niitähän on runsaasti myytävänä, nykypäivän aneita. Lomalento on ilmastokompensoitu, niin että vihreät hiljaa.
Laitoin hiljattain pienen tilisiirron sokeille. Maksoin Unicefin arvat, hyvän palkinnon toivossa.
Vähän laitoin syöpäkeräykseen, koska en ostanut syöpärusettia tänä vuonna, koska se on Maria Veitolan suunnittelema, koska pidän häntä tyrkkynä.
Joskus olen ostanut rusetin ja uhannut laittaa sepalukseen, koska minulla on ollut eturauhassyöpä. Rouva sanoo että et varmasti laita!
Kansanedustajien rintapielessä niitä näkee paljon, halpa konsti vaikuttaa hyväntekijältä. Ja helpompaa kuin hoitaa sote kuntoon.
Mutta niitä järjestöjä! Iltapäivän tylsyyteen katsoin Wheeler Dealersia, jossa autoilla muka tehdään voittoa. Työlle kun ei lasketa mitään.
En tiedä myykö Kutonen mainosaikaa iltapäivän hinnoilla, vai antaako peräti ilmaiseksi. Mutta ihmisen tunteisiin vedotaan sairaan lapsen, koulutuksen, risan jalkapallon ja minkä vaan syyn varjolla. Mainostauolla olisi helppo lahjoittaa satanen. Testamentti kelpaisi monelle taholle.
Olen huono ihminen, huonoine ajatuksineni. Mutta tulee vain mieleen, että jos laitan parikymppisen, niin monta euroa tai monta senttiä rahasta menee sen huono-osaisen lapsen hyväksi.
Toki on pyyteettömiä hyväntekijöitä, talkoolaisia, vapaaehtoistyöntekijöitä.
Mutta kun saattaa olla keräyspäällikköä, kivaa toimitilaa, ehkä työsuhdeauto ja provisiopalkkaista puhelinmyyjää. Vähiin menevien toisen maailmansodan sotainvalidien ja -veteraanien (ikuinen kiitos teille!) asiaa ajaa muutama reservin upseeri, kohtuullista korvausta vastaan.
Firman puhelimessa joku kartasta lähimmän kouluni katsonut muija tasaisin väliajoin pyytää rahaa koululaisten harrastuksiin, liikenneturvaan, kas kun ei liituihin.
Juuri sopivasti tuli joulukortteja. Lähettäjä manasi päälleni diabetesta, koska nimeni on ehkä ikäni vuoksi henkilömarkkinointirekisterissä.
Totta kai mukana oli tilisiirto lahjoitusta varten. Itse Walter M Bortz II oli allekirjoittanut viestin.
Diabetes Wellness Suomi vain oli mokannut. Poliisihallituksen myöntämä keräyslupa oli päättynyt jo 9. lokakuuta. Ei kai se niin nokonuukaa ole!