Stubb yrittää voittaa tylsällä jukkajaloslätkällä – Olli Rehn teki palveluksen vaalikeskustelulle
Soittelisitko presidenttinä Putinille? Miten tulisit toimeen Trumpin kanssa? Pitäisikö rajapuomien välissä palelevat turvapaikanhakijat päästää maahan?
Presidentinvaalien ulko- ja turvallisuuspoliittiset hittikysymykset on kuulusteltu ehdokkailta moneen kertaan, eikä vaalikeskusteluun ole tullut juuri uusia aineksia viikkoihin.
Virkistävä suolapulssi seisovaan vaaliveteen purskahti kuitenkin viime viikolla ehkä hieman yllättävältäkin taholta. Kansanliikkeen ja keskustan presidenttiehdokas Olli Rehn tohti puuttua työmarkkinatilanteeseen ja antaa jopa neuvoja osapuolille.
Rehn kantoi kirjoituksessaan muun muassa huolta kärjistyneestä vastakkainasettelusta, esitti paikallisen sopimisen kehittämistä vahvistamalla työntekijöiden asemaa yritysten hallinnossa ja palkattoman sairauspäivän poistamista neuvottelupöydältä.
Rehn arvosteli myös aikuiskoulutustuen lakkauttamista, kannatti poliittisten lakkojen tarkempaa kohdentamista ja vahinkojen rajaamista ja kyseenalaisti valtakunnansovittelijan käsien sitomisen niin sanottuun yleiseen linjaan eli käytännössä vientialojen palkankorotuksiin. Päätteeksi ehdokas vetosi vielä sovun puolesta iskelmälaulaja Jamppa Tuomisen sanoin: ”Yritetään yhdessä vielä”.
Yhtä rohkeaa, painavaa ja konkreettista puheenvuoroa työmarkkinatilanteesta ei ole kuultu edes Rehnin oman puolueen keskustan päivänpolitiikkaa työkseen kommentoivilta kellokkailta, muista presidenttiehdokkaista puhumattakaan.
Kannanotollaan Rehn osui joko tahallaan tai tahtomattaan arkaan paikkaan. Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb kiirehti nuhtelemaan Rehniä jonkinlaisesta kuvainraastamisesta ja harhaoppisuudesta tämän tohdittua heittää vaalikeskusteluun muuta kuin presidentin tontille kuuluvaa pyhää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Ilta-Sanomien vaalimarkkinoiden tentissä tiistaina Stubb tekikin kaikkensa keskustelun vääntämiseksi johonkin muualle talouspolitiikasta ja työmarkkinoista. Stubb vieläpä komppasi tentissä perussuomalaisten ehdokasta Jussi Halla-ahoa, joka luonnehti Rehnin avausta virheeksi.
Rehn sattuu kuitenkin olemaan Suomen Pankin pääjohtaja ja Euroopan keskuspankin neuvoston jäsen, entinen ministeri, EU-komissaari, europarlamentaarikko ja kansanedustaja. Presidenttiehdokkaana hänellä on täysin vapaat kädet puhua mistä tahansa aihepiiristä, työmarkkinat ja talouspolitiikka mukaan lukien.
Stubbin hermostumiselle on tietenkin ymmärrettävät syyt. Työmarkkinoista tai talouspolitiikasta puhuminen on kiusallista laajinta mahdollista kannatuspohjaa havittelevalle ehdokkaalle, jonka puolue on hallituksen vetovastuussa ajanut työmarkkinat lähes sotatilaan.
Toiseksi Stubbin ei kannata lähteä debattiin asioista, joita hän ei kunnolla tunne eikä hallitse, vaikka supliikkimiehiä onkin. Tämä kyllä nähtiin Stubbin toimiessa viime vuosikymmenellä pääministerinä, valtiovarainministerinä ja kokoomuksen puheenjohtajana.
Kolmanneksi Stubbin kannattaa karttaa kuin ruttoa kaikkea, joka saattaisi heilauttaa vaaliasetelmaa, jossa hänellä on gallup-ykkösenä vahva kiinnitys finaalipaikkaan. Unelias ja hygieeninen turvallisuuspoliittinen debatti vahvistaa asemia joka päivä.
Ilmeistä on, että jääkiekkomiehenä tunnettu Stubb yrittää voittaa kisan tylsällä jukkajaloslätkällä, kiekkoa oman maalin takana tarvittaessa loputtomiin hautoen ja virheitä vältellen.
Voi olla, että kyseessä on tehokaskin strategia, mutta ei kilpailevien ehdokkaiden ja ehdokasvalintaansa vielä arpovien äänestäjien kannata sitä noin vain ostaa ja niellä.
Varsinkaan ei kannata uskoa ehdokkaiden ja heidän kampanjakuiskaajiensa kehittämiä satuja siitä, mistä vaaleissa on muka sopivaa keskustella ja mistä ei.