Näkökulma: Yhdysvalloissa alkoi vaalien loppukiri − Biden johtaa gallupeissa, mutta Trumpin etuna ovat kannattajat, joiden päätä ei käännä mikään

Ehdokkaiden kaoottinen ensimmäinen tv-väittely tuskin muuttaa presidentinvaalien asetelmia
Yhdysvaltojen presidentinvaalit

Presidentti Donald Trumpin ja demokraattiehdokas Joe Bidenin tiistaisen tv-väittelyn asiateemat hukkuivat jatkuvien keskeytysten ja henkilökohtaisten hyökkäysten alle. Väittelystä alkoi vaalien loppukiri, ja amerikkalaismedian tuomio oli selvä: esimerkiksi CNN:n mukaan kyseessä oli historian huonoin tv-väittely ja karhunpalvelus demokratialle.

Presidentti Trump dominoi väittelyä puhumalla jatkuvasti Bidenin päälle. Hyökkäävä tyyli innostaa varmasti hänen peruskannattajakuntaansa, mutta tuskin vetoaa liikkuviin äänestäjiin.

Trumpin aggressiivisuudelle on syynsä: väittelyt ovat hänen viimeinen mahdollisuutensa kääntää kisa edukseen. Gallupeissa kisa on ollut jo useiden kuukausien ajan hyvin stabiili: jo huhtikuusta asti Biden on johtanut Trumpia noin 7−11 prosenttiyksikön erolla.

Valtakunnallisia gallupeja merkittävämpiä ovat kuitenkin vaa’ankieliosavaltioiden gallupit, kuten vuonna 2016 nähtiin. Tuolloin Trump voitti vaalit muutamassa ratkaisevassa osavaltiossa joidenkin kymmenien tuhansien äänien erolla, mikä riitti valitsijamiesten enemmistöön.

Nyt Bidenilla on ollut selkeä johto myös useissa vaa’ankieliosavaltioissa, jotka Trump voitti vuonna 2016. Tällaisia ovat esimerkiksi Michigan ja Wisconsin.

Biden johtaa viimeisimmässä ABC Newsin ja Washington Postin gallupissa prosentein 54−45 myös 20 valitsijamiehen osavaltiossa Pennsylvaniassa, jonka uumoillaan nousevan valitsijamiesten enemmistöstä käytävässä kisassa ratkaisijan paikalle.

Trumpin suosio on kuitenkin pysytellyt suhteellisen korkeissa lukemissa, reilussa 40 prosentissa, huolimatta toinen toistaan seuraavista skandaaleista, jotka ovat varjostaneet hänen presidenttiyttään viime kuukausina.

Näistä merkittävin on ollut Yhdysvaltojen synkkääkin synkempi koronatilanne: maassa on yli seitsemän miljoonaa tartuntaa ja yli 200 000 kuollutta.

Yhdysvaltojen koronakuolemaluvut ovat länsimaissa omaa luokkaansa: amerikkalaisia on vain reilut neljä prosenttia maailman väestöstä, mutta Yhdysvalloissa on raportoitu 20 prosenttia maailman koronakuolemista.

Trumpin hallinnon epäonnistuminen koronan hallinnassa olisi jonkin toisen poliitikon kohdalla yksistään niin suuri riippakivi, että haaveet jatkokaudesta olisivat utopiaa.

Trumpilla on kuitenkin puolellaan yksi etu, jota harvalla poliitikolla on: täydellisen lojaali peruskannattajakunta. Heille mikään skandaali ei ole riittävän suuri horjuttamaan uskoa Trumpin kykyihin.

Trumpin kannattajien näkemyksiä vahvistavat Facebookin lukuisat salaliittoteoriasivut, joiden mukaan koronaa ei todellisuudessa ole olemassa, sekä presidenttiä tukeva Fox News -kanava, joka on Trumpin tavoin vähätellyt koronavirusepidemian merkitystä.

Amerikkalaismediassa on totuttu odottamaan presidentinvaalien alla niin sanottua ”lokakuun yllätystä”, joka saattaa kääntää vaaliasetelmat uusiksi.

Tällä kertaa sellainen tuli jo syyskuussa, kun korkeimman oikeuden tuomari, 87-vuotias liberaali-ikoni Ruth Bader Ginsburg menehtyi ja Trumpille tarjoutui mahdollisuus jo kautensa toiseen korkeimman oikeuden tuomarinimitykseen.

Trump ilmoitti nopeasti esittävänsä Ginsburgin seuraajaksi konservatiivista tuomaria ja asianajajaa Amy Coney Barrettia.

Kongressin republikaanit aikovat runnoa nimityksen läpi juuri ennen vaaleja huolimatta siitä, että he edellisen presidentin Barack Obaman kauden lopussa kieltäytyivät hyväksymästä Obaman tuomariehdokasta, kun vaaleihin oli vielä kymmenen kuukautta aikaa.

Trumpin mukaan nimityksellä on kiire, koska korkein oikeus ratkaisee presidentinvaalit, jos vaalitulos on tasainen.

Trump asettaa toivonsa siihen, että korkein oikeus hylkäisi niin ison osan postiäänistä, että vaalipäivän äänet ratkaisisivat vaalin hänen edukseen.

Niin Barrett kuin kaksi muuta korkeimman oikeuden konservatiivista tuomaria, John Roberts ja Brett Kavanaugh, työskentelivät vuonna 2000 presidenttiehdokas George W. Bushin ja republikaanipuolueen lakitiimissä, joka pyrki estämään presidentinvaalien äänten uudelleenlaskennan ratkaisevassa Floridan osavaltiossa.

Tuomarinimitys aktivoi todennäköisesti sekä demokraattien että republikaanien äänestäjiä. Monille republikaaneille Trumpin nimittämät konservatiivituomarit painavat vaakakupissa enemmän kuin mitkään häneen liittyvät kohut.

Republikaanien pyrkimys ajaa tuomarinimitys läpi aivan vaalien alla saa kuitenkin uurnille myös demokraattiäänestäjät, joita motivoi pelko esimerkiksi aborttioikeuden ja sairausvakuutuksen menettämisestä.

Amy Coney Barrett on aiemmin ilmaissut suhtautuvansa Obaman terveydenhuoltouudistukseen kriittisesti, ja esitys sen kumoamiseksi on tulossa korkeimman oikeuden käsiteltäväksi pian vaalien jälkeen. Obamacaren kumoaminen veisi sairausvakuutuksen yli 20 miljoonalta amerikkalaiselta.

Demokraattien kampanjalahjoitukset nousivatkin pilviin Ruth Bader Ginsburgin kuoleman jälkeen. Lahjoituksia tuli kymmenessä päivässä ennätykselliset 300 miljoonaa dollaria.

Viime kuukausien amerikkalaiselle poliittiselle keskustelulle on ollut ominaista, että Trumpiin liittyviä skandaaleja uutisoidaan lähes päivittäin, mutta ne hautautuvat seuraavana päivänä uuden, entistä pahemman skandaalin alle.

Kuka enää muistaa toimittaja Bob Woodwardin julkaisemia ääninauhoja, jotka paljastivat Trumpin tienneen koronaviruksen vaarallisuudesta jo helmikuussa, vaikka hän puhui kansalaisille päinvastaista?

Tai sitä, kun hän kesällä toisteli Fox Newsin haastattelussa viiden sanan listaa – person, woman, man, camera, TV – osoituksena ylivertaisista kognitiivisista taidoistaan?

Tai muutaman viikon takaista The Atlanticin uutista, jonka mukaan hän haukkui ensimmäisen maailmansodan veteraaneja hölmöiksi luusereiksi?

Näiden jo unohtuneiden kohujen sijasta mediatilaa on viime viikkoina hallinnut Trumpin pyrkimys nakertaa äänestäjien luottamusta vaalien rehellisyyteen jatkuvilla postiäänestykseen kohdistuvilla hyökkäyksillä.

Trump on syyttänyt demokraatteja pyrkimyksestä varastaa vaalivoitto postiäänien avulla. Muun muassa uutistoimisto AP on oikonut Trumpin esittämiä valheellisia väittämiä postiäänestyksestä.

Samanaikaisesti Trumpin hallinto on ajanut alas postilaitosta valtavilla leikkauksilla, mikä on herättänyt pelkoja postiäänestyksen ajautumisesta kaaokseen.

Useat liittovaltion tuomioistuimet ovatkin määränneet postilaitoksen keskeyttämään säästötoimet, jotka vaarantaisivat postiäänten toimittamisen perille vaalipäivään mennessä.

Viime viikolla Trump kovensi puheitaan entisestään, mikä lisäsi pelkoja presidentinvaalien jälkeisestä perustuslaillisesta kriisistä.

Jopa kongressin republikaanit joutuivat reagoimaan, kun Trump kieltäytyi useaan otteeseen sitoutumasta rauhanomaiseen vallanvaihtoon, mikäli hän häviää vaalit.

Republikaanisenaattori, entinen presidenttiehdokas ja Trumpin virkarikossyytteen puolesta ainoana republikaanina äänestänyt senaattori Mitt Romney varoitti tviitissään, että Trump on lausunnoillaan Valko-Venäjän tiellä.

Trumpin lausunnosta nousseen kohun seurauksena senaatti hyväksyi yksimielisesti julkilausuman, jonka mukaan ”kansalla on oikeus vaihtaa valitsemansa johtajat vaaleissa” ja ”senaatti sitoutuu rauhanomaiseen vallansiirtymään”.

Se, että senaatti joutui erikseen vakuuttamaan sitoutumistaan näihin demokratian peruspilareihin, kertoo paljon siitä, kuinka poikkeuksellisesta tilanteesta on kysymys.

Tästä huolimatta Trump toisti näkemyksensä tiistain tv-väittelynsä, kun häneltä jälleen kerran kysyttiin sitoutumisesta vaalitulokseen. ”Tämä ei pääty hyvin,” Trump varoitti.

Muun muassa Washington Post on muistuttanut, että Trumpilla on syynsä pyrkiä pysymään vallassa keinolla millä hyvänsä.

Jos hän häviää vaalit, hänellä ja hänen perheellään ovat edessään syytteet muun muassa veropetoksesta, kirjoitti entinen liittovaltion syyttäjä, oikeusministeriön ylitarkastajana työskennellyt Michael R. Bromwich.

Vaikka kohuilla ei ole vaikutusta Trumpin ydinkannattajakuntaan, ovat ne hajottaneet republikaanipuoluetta. Kymmenet entiset republikaanivirkamiehet, -kongressiedustajat, -senaattorit ja -kuvernöörit ovat siirtyneet Bidenin leiriin.

Viime viikolla yli 500 kansallisen turvallisuuden asiantuntijaa ja Yhdysvaltojen puolustushallinnon entistä virkamiestä julkaisi yhteisen kirjeen, jossa he ilmaisivat tukensa Joe Bidenille. Kirjeestä uutisoi muun muassa CNN.

Kirjeen allekirjoittajat arvostelevat jyrkästi Trumpia muun muassa siitä, ettei hän reagoinut millään tavalla Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaisten tietoon, jonka mukaan Venäjä on tarjonnut Taleban-taistelijoille palkkioita amerikkalaisten sotilaiden tappamisesta Afganistanissa.

Myös tietyille äänestäjäryhmille uutiset, jotka kertovat Trumpin välinpitämättömästä tai halventavasta suhtautumisesta maan asevoimiin, voivat olla syy äänestää hänen vastaehdokastaan.

Yhdysvaltojen asevoimissa on aktiivipalveluksessa yli 1,3 miljoonaa sotilasta, ja esimerkiksi Irakin ja Afganistanin sotien veteraanit ja heidän perheensä ovat merkittävä äänestäjäryhmä, jota yksikään ehdokas ei voi ylenkatsoa.

Trump itse on kuitannut tapporahoista kertovat raportit valeuutisiksi. Samoin hän reagoi New York Timesin tällä viikolla uutisoimaan laajaan selvitykseen, jonka mukaan hän vuosina 2016 ja 2017 maksoi vain 750 dollaria liittovaltion veroja.

Verovälttely tuskin hetkauttaa Trumpin kannattajia. Hänen menestyvän liikemiehen imagonsa koki kuitenkin uutisen seurauksena kolauksen, sillä New York Timesin selvityksen mukaan Trumpilla on maksettavanaan valtavat, 421 miljoonan dollarin velat.

Lukuisat turvallisuuspolitiikan asiantuntijat huomauttivat Trumpin velkojen olevan riski myös kansalliselle turvallisuudelle.

Asiasta kirjoittivat esimerkiksi Venäjän vaalivaikutusoperaation tutkintaan osallistunut FBI-veteraani Peter Strzok, oikeusministeriössä johtavana virkamiehenä työskennellyt Neal Katyal ja oikeustieteen professori Ryan Goodman.

Trumpin ydinkannattajakuntaa tämäkään uutinen tuskin saavuttaa. Ja vaikka saavuttaisikin, heidän näkemyksensä on selvä: New York Times on valemedia, ja Trump ansaitsee jatkokauden.

Eri asia on, riittääkö ydinkannattajien uskollisuus vaalivoittoon.

Vaaleihin on nyt 34 päivää. Jos viime viikkojen perusteella voi tehdä jonkinlaisen ennustuksen, se olisi tämä: kuukauteen mahtuu vielä monta uutispommia, ja vaaleissa voi käydä kuinka tahansa.

Pahin skenaario Yhdysvaltojen demokratian kannalta olisi viikkoja jatkuva epävarmuuden tila, jossa vaalien voittajasta ei ole selvyyttä.

Katariina Lankinen Toimituspäällikkö

Kommentit (1)

  • Muskettisoturi

    Viimme vaaleissakin oli asetelmat median gallup tietojen mukaan Hilary Clinton varma voittaja, niinkuin lähes kaikissa galupeissa. Nämä gallupit ovat viimme vuosina olleet suurta huijausta, ja niiden takana ovat suvaitsevainen media, mikä vaikka valehtelee saavuttaakseen päämäärän. Kaikki jotka eivät kykene seuraamaan netin kautta uutisia ja tapahtumia, ovat näiden valhellisten tulosten perusteella tehneet äänestys valintansa, kun eivät tiedä totuutta. Nyky hallitus on rikollisin hallitus mitä maamme on koskaan nähnyt, pimitetään kaikki tieto kansalta, jotta he eivät tietäisi totuutta esim. Al Hol ja ISIS terroristit. Ei paljon minua liikuta YLEn gallup, älä usko vihreiden, Vas ja SDP juttuihin, he ovat alkaneet valehtelemaan kuin amerikkalaiset presidentit! Olisihan se erikoista jos SDPen halitsema media löytäisi jonkun muun vaalivoittajaksi kuin oman puolueen tai sen aatteita lähellä olevia! Mihinkään et voi uskoa, vaan toimi niin kuin rehellinen ihminen haluaa maamme toimivan, ja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen