Näkökulma: Pitäisikö leikkauksia siirtää, kun taloudessa synkkenee? – Asiantuntijoiden mukaan sille olisi perusteita
Taloustilanteen yllä leijuvat nyt tummat pilvet. Rakennusala on jyrkässä alamäessä ja Suomen talouden ennustetaan kulkevan kohti taantumaa. Sitä vauhdittaa osaltaan maailmantalouden hidastuminen.
Edessä on luultavasti lisää tympeitä uutisia: konkursseja, lomatuksia ja työttömyyttä.
Orpon hallitukselle se tietää kylmiä aikoja.
Rasismikeskustelusta jotenkuten selvinnyt hallitus saa eteensä suhdannevaihteluiden kovat realiteetit, jotka kiristävät entisestään talouspolitiikan kierroksia.
Kylmiä aikoja hallitukselle voi nimittäin odottaa siksikin, että ammattiyhdistysliikkeet ovat jo nousseet takajaloilleen kaavailluista työmarkkinauudistuksista.
Hallituksen kovat säästötavoitteet muun muassa sosiaaliturvaan ja etuuksiin ovat nekin herättäneet kiivasta arvostelua. Ja herättävät jatkossakin.
Mutta onko juuri nyt oikea aika leikata?
Sitä on kysytty julkisuudessa viime aikoina yhä useammin. Viimeksi asiaa pohti ex-pääministeri ja ex-eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) Suomenmaan haastattelussa.
Vanhasen mukaan julkisen talouden sopeuttamista ja leikkauksia sinänsä tarvitaan. Hänen mielestään niiden ajoitusta voisi kuitenkin suhdanteiden vuoksi olla järkevää siirtää myöhemmäksi.
– Valtion ei pidä tehdä sellaisia toimia, jotka vain syventävät taantumaa tai heikentynyttä tilannetta, Vanhanen muun muassa perusteli.
Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon mielestä työttömyysturvaa ei koskaan pitäisi leikata samaan aikaan kun työllisyys heikkenee. Näkemyksensä Hiilamo perusti professori Markus Jäntin työryhmän raporttiin.
Leikkauspolitiikka keskellä taantumaa ei ole taloustieteen oppikirjojen mukaan koskaan ideaalia, sanoo ekonomisti Vesa Vihriälä Suomenmaalle.
Sen pitäisi olla myös hallitukselle sinänsä selvää.
Toinen asia Vihriälän mukaan on kuitenkin se, milloin suhdannevaihtelut menevät pitkän aikavälin tarpeiden ohi. Julkisen talouden tasapainottaminen on hänen mukaansa Suomessa välttämättömyys, jota ei voi ohittaa.
Leikkauksia Vihriälä ei jättäisi tekemättä eikä siirtäisi niitä koskevia päätöksiä, mutta niiden voimaanastumisen päivämääriä hallitus voisi hänen mielestään joiltain osin miettiä.
Hän huomauttaa, että Suomen talouden ongelmat eivät liity siihen, että rahat olisivat loppumassa juuri nyt, vaan siihen, että voimakas velkaantuminen pitää saada taittumaan.
– Voimaanastumisen viivästyttäminen ei tekisi säästöpäätöksiä tyhjäksi, mutta voisi vähentää riskiä pidempiaikaisesta taantumasta, Vihriälä summaa.
Hallituksen politiikassa suhdannepolitiikan huomioiminen ei ole toistaiseksi näkynyt.
Päinvastoin, kiire vaikuttaa olevan kova.
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) budjetti osoittaa, että monet kipeät säästöpäätökset on tarkoitus saada voimaan jo ensi vuonna.
Se luo painetta lainvalmisteluun.
Helsingin Sanomat uutisoi, että hallitus valmistelee työttömyysturvan muutoksia poikkeuksellisen nopealla aikataululla. Sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemä vajaan kahden viikon lausuntokierros poikkeaa merkittävästi säädösvalmistelun kuulemisohjeesta.
Kireää aikataulua hämmästeli muun muassa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Hän pohti X-viestipalvelussa, onko lapsivaikutusten huolelliselle arvioinnille riittävästi aikaa.
Orpon hallituksen säästötoimenpiteiden aikataulu ensi vuodelle varmistuu 19.−20. syyskuuta pidettävässä budjettiriihessä.
Hallitukselle on varmasti kunnianhimoista näyttää, että se kykenee vaikeisiin päätöksiin heti kautensa alussa.
Oma keskustelunaiheensa on se, kuinka perusteltuja ja epäoikeudenmukaisesti kohdentuvia hallituksen leikkaukset ovat. Mutta jos leikkauksia kuitenkin tehdään, olisi niiden aikatauluttamisessa järkevää huomioida muuttuvat olosuhteet.
Nähtäväksi jää, miten Orpon oikeistolainen hallitus siihen kykenee.