Näkökulma: Keskusta jäi hiekkalaatikolle, kun muut ryntäsivät puolustamaan nuorisoa
Keskustan suosio on jumahtanut mittauksissa hieman kymmenen prosentin yläpuolelle. Kannatuskäppyrä on suora viiva, kuin kuolleen aivokäyrä.
Vetovoiman puute tekee uusien kannattajien ja äänestäjien voittamisesta keskustalle haastavaa. Puolueen äänestäjiä poistuu hautausmaalle, eikä uusia tule tilalle.
Asia tunnistetaan myös viime viikolla julkaistussa keskusta 2010 -raportissa. Siinä joukko keskustalaisia analysoi rehellisesti keskustan tilaa.
Nuorissa on tulevaisuus, mutta keskustan kannattajista 55–60 prosenttia on yli 50-vuotiaita. Viime eduskuntavaaleissa eläkeläiset olivat puolueen tärkein äänestäjäryhmä, vastaavasti 18–34-vuotiaiden kohdalla kannatus oli sysisurkea – kuusi prosenttia.
Tätä taustaa vasten – ja puhumattakaan asian tärkeydestä – tuntuu hieman erikoiselta, että keskusta ei ole mukana SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden välikysymyksessä, joka koskee nuorten tulevaisuutta.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen perusteli päätöstä Ilta-Sanomissa sillä, että keskusta jakaa huolen nuoriin kohdistuvista leikkauksista, mutta itse välikysymys on epätasapainoinen ja “tyypillistä demarijargonia”.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko painotti, että taustalla olivat nimenomaan talous- ja työmarkkinapoliittiset erimielisyydet.
– Se versio välikysymyksestä, joka muille puolueille esiteltiin, piti sisällään kriittisen suhtautumisen käytännössä kaikkiin hallituksen vaikeisiin talouspäätöksiin ja vahvan kritiikin työmarkkinoiden uudistamiselle. Tämä ei vastaa keskustan linjaa. Jaamme kyllä yhteisen huolen siitä, että säästötoimet kohdistuvat liiallisesti nuoriin, Saarikko sanoi Helsingin Sanomissa.
Perustelut ovat sinänsä hyvät, mutta vanhan poliittisen viisauden mukaan niin on, miltä näyttää. Ja nyt keskusta näyttäytyy valitettavasti nuorisovihamieliseltä puolueelta, vaikka se ei varmaan ole tarkoitus.
Esimerkiksi vihreät ovat mukana välikysymyksessä, mutta puolueen puheenjohtaja Sofia Virta kertoi Helsingin Sanomissa, etteivät ole työmarkkinanäkökulmassa kaikessa samassa linjassa vasemmistoliiton ja SDP:n kanssa. Virran mukaan linjaero nähdään, kun keskustelut käynnistyvät eduskunnassa.
Keskusta on tottunut kantamaan vastuuta ja puolustelemaan hallituksen päätöksiä. On kuitenkin outoa, että puolue oppositiossakin onnistuu maalaamaan itsensä sellaisen nurkkaan, että pitää selitellä omia linjojaan.
Nyt näyttää lähinnä siltä, että keskusta hokee olevansa valmis tukemaan hallitusta sen hyvissä esityksissä, mutta sama ei päde oppositioon. Niin tiukassa viime hallituskauden muisto istuu.
Epäselvää toki on, halusiko SDP lopulta edes keskustaa mukaan ja käytiinkö välikysymyksen sisällöstä mitään varsinaisia keskusteluja. Voi olla, että SDP näki vain herkullisen pelin paikan. Välikysymysinfossa demaripomo Antti Lindtman syötti medialle, että osa nuoriin kohdistuvista leikkauksista käy keskustalle.
Joka tapauksessa on hyvä, että nuorista puhutaan. Suomessa elää lähes miljoona 15–29-vuotiasta.
Sitran tulevaisuusbarometrin mukaan vain 34 prosenttia nuorista odottaa innolla tulevaisuutta ja kokee sen tarjoavan heille mahdollisuuksia. Luku vetää hiljaiseksi. Monet hallituksen toimet syövät tulevaisuudenuskoa entisestään.
Mikäli keskusta mielii vielä nousta suureksi puolueeksi, nuoriin sukupolviin pitäisi satsata.
Keskustan olematon suosio nuorten keskuudessa johtuu monista syistä, niin politiikan sisällöistä kuin politiikan tekotavoista. Keskusta 2010 -työryhmä analysoi, että keskustan on ollut vaikeaa ottaa kantaa uusiin moraalikysymyksiin sekä ilmasto- ja ympäristöasioihin. Ne ovat juuri niitä kysymyksiä, jotka ovat nuorille tärkeitä.
Uudessa viestintäympäristössä ja sosiaalisessa mediassa ei ole onnistuttu.
Työryhmä on tehnyt erinomaisesta jälkeä, mutta raportin laatinut työryhmä kantoi ironisesti nimeä “keskusta 2010”. Jos nuorisoa halutaan puhutella, katseen pitäisi olla tulevaisuudessa tai edes nykyhetkessä, ei 2010-luvussa.
Keskustan pitäisi puhua nuorille tärkeistä teemoista ymmärrettävällä kielellä nykyaikaisissa viestintäkanavissa. Nyt keskusta näyttäytyy politiikan hiekkalaatikolla lähinnä käytösongelmaiselta esikoululaiselta, joka ei tiedä kenen kanssa haluaisi leikkiä – mutta hiekkaa on kiva viskoa vähän joka suuntaan.