Suomelle oma yrittäjyysstrategia
Sipilän hallitus on monella mittarilla mitattuna yrittäjämyönteisin hallitus pitkiin aikoihin.
Yrittämisen edellytyksien vahvistaminen on hallitusohjelman keskeisimpiä tavoitteita, ja hyvä niin. Työtä ja toimeentuloa kun on hankala turvata ilman elinvoimaista yrittäjyyttä koko maassa.
Hallitus on pitkin kauttaan toteuttanut monia yrittäjyyttä ja yrittäjäksi ryhtymistä edistäviä toimenpiteitä. Näitä lukuisia pienempiä ja suurempia hankkeita on koottu yhteen ”yrittäjyyspaketin” alle.
Sääntelyn sujuvoittamisen ja lupamenettelyjen joustavoittamisen lisäksi toimeen on tartuttu muun muassa veropolitiikassa, yrittäjien sosiaaliturvassa sekä julkisissa yrityspalveluissa.
Monet toimista, kuten vaikkapa yrittäjyyden aloittaminen työttömyysturvalla, yrittäjien sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentäminen tai ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen, ovat samalla myös tärkeitä työllisyyspoliittisia avauksia.
Yrittäjyyden edistämiseen ja työllisyyden parantamiseen tähtäävät hankkeet olisikin syytä sovittaa yhteen nykyistä vahvemmin. Lokeroinnin sijaan voisimme mieluummin puhua kasvua edistävistä toimista.
Muutenkin yrittäjyyspolitiikka on erinomainen esimerkki horisontaalisesta ajattelusta. Yhteistyötä yli hallinnonrajojen tarvitaan, jotta monet yksittäiset esitykset muodostaisivat ehjän kokonaisuuden. Yrittäjyyden edistäminen on koko valtioneuvoston asia.
Muutamissa Euroopan maissa on jo olemassa oma yrittäjyysstrategia uusien työpaikkojen luomiseksi. Ehdotan, että valmistelu yhteisen vision eteen aloitetaan meilläkin.
Nippu toimenpiteitä on jo maalissa, mutta liima niiden väliltä vielä puuttuu. Työ- ja elinkeinoministeriö olisi tässä luonnollinen vastuutaho.
Jos pelko tippumisesta turvaverkkojen läpi on liian iso, moni hyvä yritys jää syntymättä.
Tähänastisilla toimenpiteillä on haettu vaikuttavuutta tasaisesti läpi yrityskentän. Seuraavassa vaiheessa olisi sopiva hetki pohtia, josko jokin yrittäjyyden osa-alue kaipaisi erityistä huomiota.
Suomessa on jo nyt 150 000 yksinyrittäjää. Myös osa-aikaisten itsensä työllistäjien määrä on 2000-luvulla kasvanut yli 50 prosentilla. Tekoälyn ja työn murroksen myötä erilaiset itsensä työllistämisen tavat tulevat entisestään lisääntymään.
Yrittäjyysstrategian painopisteenä tulisikin olla yrittäjyyden uusien muotojen tunnistaminen ja tukeminen. Jälkimmäiseen kuuluvat keskeisesti yrittäjien jaksamiseen ja sosiaaliturvaan liittyvät asiat.
Jos pelko tippumisesta turvaverkkojen läpi on liian iso, moni hyvä yritys jää syntymättä.