Ylen runsas rahoitus, pienet koulut, opetus, oppiminen ja nykyaika
Voimme katsella ja kuunnella kymmeniä televisio- ja radiokanavia, mutta on perheitä, joille ei tule yhtään paperista sanomalehteä eikä kaikille edes digilehteä. Kehitys tulee näkymään lukutaidossa ja yleissivistyksessä, jos lapset eivät totu lukemaan lehtiä.
Verovaroilla kustannetun Ylen kanavilla pyörii vuodesta toiseen ohjelmia, joita en ole jaksanut seurata niin kauan, että ymmärtäisin, miksi niitä lähetetään. TV:stä saattaa tulla yhtä aikaa toistakymmentä elokuvaa.
Sitäkin ihmettelen, tarvitaanko kaksi toimittajaa haastattelemaan yhtä vierasta. Koulussa yhden opettajan on pärjättävä kokonaisen luokan kanssa. Mikä taho seuraa Ylen antia ja rahankäyttöä?
Musiikki-, urheilu- ja muut viihdeohjelmat voisi jättää mainoskanaville ja verovarat käyttää Ylen asiaohjelmiin. Sohvaperunat sopii korvata matikkapotuilla.
Ehdotan, että lähes 600 miljoonan Yle-vero puolitetaan ja toinen puoli jaetaan pienille kouluille sekä sanomalehdille matematiikan osaajien kasvattamiseen.
Matematiikan opettajat valittavat, etteivät lukiossa opintonsa aloittavat osaa aina edes kertotaulua ja yliopistoista kuuluu, että murtolukulaskut ovat opiskelijoilla hukassa. Vaatimustaso koulussa on laskenut. Jokaisen peruskoulun lukemistoon kannattaisi hankkia kansa- ja oppikoulun aikaisia kirjoja.
Tehtävä ”Jos murtoluvun 2/3 osoittajaan ja nimittäjään lisätään 1, niin miten murtoluku sen johdosta muuttuu?” on kirjasta Ojala–Saarialho: Kansakoulun laskuoppi (1938). Kirjassa on 2662 tehtävää ja paljon tekstiä sisältäviä sanallisia tehtäviä. Niiden ymmärtämiseksi piti osata lukea.
”Murtolukuja ei pidä laskea yhteen seuraavasti: 3/2 + a/4 = (3 + a)/(2 + 4). Millä a:n arvolla kuitenkin saadaan oikea tulos?” Tehtävä on vuoden 1993 lyhyen matematiikan ylioppilastehtävä.
AMK:n pääsykokeissa (2018) kysyttiin, mitä lukua 1, 2 tai 12 summa 11/13+13/11 on suuruusluokaltaan lähimpänä. Erään oppilaitoksen pyrkijöistä kolmannes oli väittänyt, että murtoluku on lähinnä lukua 1.
Somekeskustelussa eräs teknillisen tiedekunnan opettaja totesi joka vuosi tapaavansa aloittavia teekkareita, joille 1/2 + 1/3 = 1/5. Siis jos olen syönyt puoli pitsaa ja kolmasosan pitsasta, olenkin syönyt vasta viidesosan pitsasta.
Facebookin ryhmän Rakastan matematiikkaa matematiikkamaratonilla ratkotaan vanhoja ylioppilastehtäviä 150 vuoden ajalta. Tässä yksi:
”Ratkaise seuraava intialaisen matemaatikko Bhaskara Acharyan kahdennellatoista vuosisadalla asettama probleema:
”Järven vedenkalvolla ui parvi joutsenia. Kymmenen kertaa neliöjuuri joutsenten luvusta kohoaa pakoon Manun laaksoa kohti, sillä he näkevät pilvien ryhmittymän kokoon taivaankannella. Kahdeksas osa parven lukumäärästä etsii suojaa rannalla olevien lumpeiden keskeltä, ja ainoastaan kolme paria joutsenia jää lähenevästä rajuilmasta välittämättä paikoilleen. Sano minulle, nuori kaunistukkainen tyttö, kuinka monta joutsenta oli parvessa.” (Yo 1903)
Tervetuloa matematiikan kiehtovaan maailmaan!
Alli Huovinen
matikkatäti
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/