Yleissivistystä, ei pelkkää yrityskasvatusta

Mielipide

Silloin tällöin pompsahtaa ehdotuksia uusista oppiaineista tai ainakin tiettyjen oppiaineitten painottamisen erinomaisuudesta.

Yrittämistä tai siihen oppimista ja sen painottamista mielestäni on kaikki suomalaisen nykykoulun toiminta ja toteutus ja arkinen opetustyö parhaimmillaan eri oppiaineissa painottaa oppijoitaan yrittämään.

Joillekin on jo yrittämistä ja saavuttamista, että jaksaa tulla edes kouluun. Suurimmalle osalle onneksi yrittäminen on uuden oppimista, perusosaamisen vahvistamista ja ennen kaikkea omien vahvuuksien tunnistamista.

Yleissivistys on hyvä pohja kaikelle elämälle. Liian varhainen erikoistuminen vaikkapa tieteisiin tai taiteisiin ei sovi kaikille. Kapean, yhden tai kahden osaamisalueen hallitseva asiantuntija on alansa, mutta ei laajemmassa skaalassa suurempien kokonaisuuksien huomioitsija.

Oma koulutushistoriani perustuu yleissivistävään pohjakoulutukseen. Kuvataidekasvattajana ja taidehistorioitsijana olen saanut kartuttaa yleissivistävää tietotaitoa jopa etuoikeutetusti.

Konkreettinen kuvan tekeminen eri muodoissaan, eri aiheissaan, tuottaa erilaisia yrittämisen näkyviä tuloksia ja tuotoksia. Toteutusprosessit sisältävät ajatuspolkuja, pohdintaa ja ideat virittävät mielen koukerot pois omien haasteiden itsekkyydestä.

Myös elämä itsessään on yleissivistävää yrittämistä. On osattava löytää ja terveen kriittisesti valittava oikea tieto, ohjeisto ja tutkimustieto.

Koulussamme ei ole oppiaineita liikaa, mutta soveltavia, eri oppiaineita ja maailman suuria yleisilmiöitä luotaavia ja pohdiskelevia tilanteita, joissa oppilas voi toteuttaa sanan ja kuvan mukaisesti itseään, on kovin niukasti.

Tarvitsemme kaikkeen yrittämiseen tietyn yleissivistävän tietotaitopohjan, silloin kaupunkilainen yrittää edes ymmärtää maaseudun väkeä, teknoraatti ronskin ja reippaan suorittavan työ toteuttajaa, taiteilija arjessa ahertajaa tai poliitikko mahdollista äänestäjäänsä siis työantajaansa.

Aune Linnimäki

taidehistorioitsija

Rantasalmi