Virheistämme rangaistiin kovaa – hajotammeko keskustan vai kykenemmekö sen yhdessä kokoamaan?
Politiikka on mahdollisuuksien taitamista. Politiikassa puolue menestyy parhaiten yhtenäisenä ja sitoutuneena joukkueena.
Puheenjohtaja – on hän kuka tahansa – ei yksin pelasta puoluetta.
Keskustan suurin ongelma on ollut Keskustan poliittisten tavoitteiden näkymättömyys hallituspuolueena. Miksi hallituksessa olo on sulkenut Keskustan suun viime kaudella?
Keskustalla täytyy jatkossa olla aina omat tavoitteet kirkkaana ja ne pitää kertoa julkisuuteen. Hallitusyhteistyössä kompromisseja tehdään. Siksi pitääkin aina kertoa, mitä saimme läpi.
Hallitustyöskentely ei saa sulkea Keskustan julkista ”puhevaltaa”!
Hallitusyhteistyössä puolueiden keskinäinen luottamus syntyy tekojen kautta- ei julkisuuden julistusten kautta.
Viime vaalikaudella pääministeripuolueena oltiin valtionhoitajia eikä puolueen menestyksestä kannettu huolta. Puolueella oli kiistatta eduskunnan kokenein eduskuntaryhmä.
Tätä laajaa kokemusta ei haluttu hyödyntää. Se oli turhauttavaa! Soten kaatuminen, pienituloisten toimeentulon leikkaukset, keskittämispolitiikka ml. aluesairaaloiden alasajo, taksiuudistus KELA-taksit mukaan lukien yhdessä vahvan poliittisen kokemuksen hylkäämisen kanssa olivat rökäletappion suurimmat syyt.
Sipilän hallitus teki toki paljon tärkeitä ja hyviäkin päätöksiä luoden edellytykset muun muassa 140 000 uuden työpaikan syntymiselle, velkaantuminen pysäytettiin ja niin edelleen. Näistä ei palkita vaaleissa, virheistämme sen sijaan rangaistiin kovaa.
Puolue oli vaalitappion jäljiltä menossa oppositioon. SDP:n Antti Rinteen vaatimuksesta Keskusta vastuunkantajapuolueena saaden kaikki kynnyskysymyksensä läpi hallitusohjelmaan, päätti mennä hallitukseen.
Nämä ratkaisut – ensin kokoomuksen kanssa oikeistolaista politiikkaa, sitten vihervasemmiston kanssa hallitukseen – olivat niin suuria poliittisia käänteitä, etteivät ihmiset pysyneet perässä. Siksi nämä ratkaisut olisi pitänyt käydä Keskustan järjestöväen ja äänestäjien kanssa läpi viime keväänä.
Keskusta r.p. oli viisi kuukautta ilman johtajaa.
Puoluekokous olisi pitänyt pitää heti vaalien ja hallitusratkaisun jälkeen ennen kesää. Puoluejohdon kaikki paikat olisi pitänyt päättää silloin. Nyt tehtävissä roikkuvat soten päävastuulliset, ikään kuin mitään virheitä ei olisi tehty! Käsittämätöntä!
Siksi ei olekaan ihme, että Keskustan äänestäjistä merkittävä osa on edelleen katsomossa, osa on äänestänyt muita puolueita. Katsomosta ihmisten saaminen takaisin vaatii rehellisyyttä, tehtyjen virheiden tunnustamista.
Se vaatii ennen muuta Keskustan omien poliittisten tavoitteiden vahvaa kirkastamista. Se vaatii Keskustan puheenjohtajalta kokoaikaista korvakuulolla oloa järjestöväen keskellä. Tämä korva puuttui meiltä viime kaudella.
Elämme yltiöliberaalisen yhteiskunnan aikaa. Tässä ajassa korostuvat erityisesti Keskustan aate ja arvot. Ihmisen oma vastuu itsestään ja lähimmäisistään. Jokaisella meistä on oikeuksia mutta on myös velvollisuuksia. Heikompia autamme yhdessä.
Puolueessa on paljon ihmisiä, joille elämän perusarvot ovat tärkeitä.
Näkyvätkö nämä arvot puolueen työssä ja miten?
Ihmisyysaate lähtee ihmisten itsensä kehittämisestä, henkisestä kasvusta paremmaksi ihmiseksi. Tässä ajassa näille ihmisyyden kasvamisen tavoitteille on todella suuri tilaus.
Keskustan sisälläkin kaipaan ”kuppikuntien” sijaan suurempaa keskinäistä toinen toistemme kunnioittamista ja arvostamista. Tätä arvojemme mukaista käytöstä vaaditaan meiltä jokaiselta juuri nyt
Oulun puoluekokous on koko puolueen historiamme kovimpien päätösten edessä.
Puoli vuosisataa Maalaisliitto-Keskustan luottamustehtävissä olen tehnyt työtä vahvasti aatteemme ja arvojemme pohjalta. Siksi nyt tuntuu todella pahalta.
Hajotammeko puolueen vai kykenemmekö sen yhdessä kokoamaan?
Sirkka-Liisa Anttila on ministeri ja entinen pitkäaikainen keskustan kansanedustaja, joka on toiminut myös keskustan varapuheenjohtajana ja keskustanaisten puheenjohtajana.
