Valtakunnansyyttäjän varusmiesjahti jatkuu hovissa
Helsingin hovioikeus aloitti maanantaina 19.10. Raaseporin risteysturman käsittelyn syyttäjän valituksesta.
VR:n kiskobussi törmäsi 26. lokakuuta 2017 kahdeksan maissa aamulla Raaseporin Skogbyn vartioimattomassa Hangon radan tasoristeyksessä Puolustusvoimien Sisu-miehistönkuljetusautoon.
Turmassa kuoli kolme Uudenmaan prikaatin varusmiestä ja yksi junan matkustaja.
Aamuhämärissä olosuhteet olivat surkeat, lunta pyrytti vaakasuoraan, eikä takaviistosta tullutta junaa kukaan kolmesta auton hytissä olleista voinut ajoissa nähdä tai kuulla.
”Neljä elämää katkesi tasoristeysturmaan – Liikennevirasto myöntää, että paikan säädöstenvastaisuus ja vaarallisuus oli tiedossa” (Yle-uutiset 15.11.2017).
Jutun virallinen syyttäjä päätti käräjäoikeudessa, ettei auton kuljettajaa vastaan nosteta syytettä; kyse oli onnettomuudesta, ei rikoksesta. Ratkaisua pidettiin yleisesti ainoana oikeana.
.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rapelle se ei riittänyt. Hän otti asian pois syyttäjältä, kumosi tämän päätöksen, ja syytti itse varusmieskuljettajaa liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kolmesta kuolemantuottamuksesta ja palvelusrikoksesta.
Rapen syytteitä ihmeteltiin: onnettomuuden syiden – jopa risteyksen laittomuuden – sysääminen varusmiehen, itsekin onnettomuuden uhrin, viaksi on kohtuutonta ja yleisen oikeuskäsityksen vastaista.
Käräjäoikeus hylkäsi 3.10.2019 Rapen kaikki syytteet varusmiestä vastaan.
Oikeus totesi, että onnettomuus olisi voitu välttää vain niin, että joku olisi seissyt tasoristeyksessä antamassa merkin kun risteyksen voi ylittää turvallisesti. Armeijassa ei kuljettajia oltu risteyksestä erikseen varoitettu.
Tuomion mukaan tasoristeys on osa yleistä tietä ja tienkäyttäjillä on oikeus luottaa, että tasoristeys rakennetaan niin, että muun liikenteen pystyy havaitsemaan. Tässä ei pystynyt. Varusmies ei ollut varomaton, vaan kyse oli onnettomuudesta.
Rappe valitti tuomiosta hovioikeuteen ja syyttää turmasta yksin varusmiestä. Tasoristeyksen laittomuuksiin syyllisiä hän ei syytä:
1) radan ja tien kohtauskulman tulee olla vähintään 58,5 astetta, mutta yleensä 72–90 astetta. Kohtisuora eli suorakulma on tietenkin paras. Kulma on nyt vain 43 astetta; rata tulee takaoikealta.
– Kohtauskulma on vaarallisesti lain vastainen.
2) Tasoristeysnäkemä, etäisyys, jonka tiellä liikkuvan on 8 metriä ennen ulointa kiskoa voitava nähdä radan suuntaan – junan maksiminopeuden ollessa 120 km/h (tässä) – pitää olla 720 metriä. Nyt se on vain 480 metriä. 480 metriä vastaava junan suurin nopeus saa olla 80 km/h.
– Tässä sekä näkemä että junan nopeus 120 km/h ovat molemmat lain vastaisia.
3) Radan ylittävällä Leksvallintiellä on 80 km/h nopeusrajoitus. Tasoristeyksessä ei ole mitään varoituslaitteita, valoja tai puomeja. Risteyksestä ei varoiteta edes liikennemerkeillä. Tien toinen pää muutaman kilometrin päässä ylittää myös radan. Sen tasoristeys on valo- ja puomiohjattu!
-– 80 km/h antaa kuljettajalle katteettoman tunteen vartioimattoman tasoristeyksen turvallisuudesta.
Hovioikeuden on syytä odottaa pysyvän käräjäoikeuden tuomiossa. Se vastaa myös kansan oikeustajua.
Heikki Santala, järjestöneuvos, Kauniainen
