Suomen oltava oikeusvaltio koronakriisissäkin!
Koronatartuntojen kasvun kanssa kilpailee voitokkaasti vain jälkiviisaus. Hallitusta on syytetty siitä, että Suomea ei pantu kiinni jo tammikuussa tai viimeistään helmikuussa. Nyt näyttävät roskalehdetkin pyrkivän häiritsemään kohujutuillaan hallituksen työskentelyä. Arvostelijat unohtavat tai eivät tiedä, että hallitus joutuu tekemään päätöksensä perustuslain nojalla säädetyssä lainsäädäntökehikossa. Siksi pyrin lyhyesti kuvaamaan noita rajoituksia.
1. Poikkeusolojen toteaminen
Poikkeusolojen toteamisen tekevät hallitus ja tasavallan presidentti yhdessä ja sen vahvistaa eduskunta perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta. Poikkeusolojen toteaminen edellyttää aina valmiuslaissa ja sen perusteluissa mainittujen edellytysten täyttymistä.
Näiden edellytysten valossa valmiuslain käyttöönottoa ei olisi voinut tehdä tammi- tai helmikuussa. Käsitykseni on, että sen käyttöönottoa olisi voinut aikaistaa korkeintaan muutamalla päivällä jos sitäkään.
2. Valmiuslain käyttöönoton menettely
Valmiuslakia ei voi ottaa käyttöön kerralla kaikessa laajuudessaan, vaan sieltä voidaan aktivoida vain se tai ne pykälät, joita tosiasiallinen tilanne vaatii eli tässäkin edellytykset on täytyttävä. Myös tämän tarkistaa eduskunta perustuslakivaliokunnan tarkastuksen pohjalta. Eduskunta voi joko hyväksyä kokonaan tai osittain tai hylätä sen.
3. Toteuttamisasetukset
Valmiuslain pykälän käyttöönottoon liittyen on annettava toteuttamisasetus, jossa määritellään käytännön toteutus ja tällekin on saatava eduskunnan hyväksyntä perustuslakivaliokunnan tarkastuksen jälkeen.
4. Oikea-aikaisia ja oikeasuhtaisia
Kaikkien edellä mainittujen asetusten ja toimenpiteiden on valmiuslain mukaan oltava oikea-aikaisia ja oikeasuhtaisia. Toisin sanoen niitä ei saa antaa liian aikaisin eivätkä toimenpiteet saa olla ylimitoitettuja vaan kuhunkin tilanteeseen sopivia.
5. Oikeusvaltioperiaatetta kunnioitettava
Suomi on oikeusvaltioperiaatetta noudattava demokratia. Nyt sovelletaan ensimmäisen kerran nykyistä vuonna 2012 voimaantullutta valmiuslakia. Hallituksen ja perustuslakivaliokunnan on tarkoin perusteltava päätökset, koska ne toimivat ennakkotapauksina mahdollisia tulevia tulkintoja varten. Vain näin säilytetään perustuslakimme legitimiteetti.
6. Lopuksi
Meillä on ollut ennen poikkeusolojen toteamista käytössä tartuntatautilaki, jonka perusteella kukin vastuuviranomainen voi tehdä rajoituspäätöksiä, mutta valtioneuvosto ei voi määrätä koko maassa noudatettavaa yhtenäistä menettelyä. Senkään perusteella kansalaisia ei voida panna karanteeniin ennen kuin henkilöllä on tartuntatauti tai sen epäily.
Minusta on myös hyvä muistaa, että Aasiasta aiemmin lähteneet koronatyyppiset virukset tai lintuinfluenssa eivät levinneet juurikaan Suomeen. Esimerkiksi toimiessani valtioneuvoston jäsenenä vv. 2003-2007 ostimme 20-30 miljoonalla eurolla virusrokotetta ennakkoon, mutta niitä ei onneksi tarvinnut käyttää. Tuo virus oli koronatyyppinen.
Mielestäni hallitus on kokonaisuudessaan toiminut hyvin. Vain lentokentän tapahtumat antavat aihetta kritiikkiin, mutta täydellisyyttä on harvoin jos koskaan mahdollisuutta saavuttaa. Kokonaan toinen asia on, minkä verran nykyisessä valmiuslaissa on korjattavaa. Muistettakoon kuitenkin, että muutoksetkin on säädettävä perustuslain edellyttämässä vaikeutetussa järjestyksessä.
PS.
Ministereiden nuoruutta arvostelleille muistutan kreikkalaisen filosofi Demokritoksen mietelmästä:” Toisinaan nuoret ymmärtävät asioita paremmin kuin vanhat, sillä ajattelua ei opeta aika, vaan oikea kasvatus ja luontainen taipumus”.
Hannes Manninen