Oikeuskanslerin perustuslain vastaiset esitykset ihmetyttävät
Nykyinen oikeuskansleri Tuomas Pöysti sai ennen kansleriksi nimitystään Juha Sipilän (kesk) hallituksen sote-johtajana ankaraa arvostelua sote-esityksistään.
Perustuslakivaliokunta (PeV) kaatoi Pöystin kolme eri esitystä perustuslain vastaisina: laittomia pykäliä oli viimeisessäkin versiossa toistakymmentä. Siihen tyssäsi lopulta koko sote.
Hämmästyttävää oli, ettei sote-johtaja Pöysti vastuuvirkamiehenä, ja perustuslakivaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan selvistä ohjeistuksista ja vaatimuksista huolimatta korjannut esitysten laittomuuksia, vaan osallistui poliittiseen peliin.
”Valiokunta ärähti soten valmistelusta – räikeitä virheitä. – Hallitus antoi Soten valmistelun ryssineelle Tuomas Pöystille palkintoviran vailla ansioita, kirjoittaa Olli Ainola.” ( IL 30.6.2017).
Ainolan mukaan ”Pöysti oli saanut Juha Sipilältä (kesk) kiitokseksi palkintoviran, kun hallitus ylensi hänet uudeksi oikeuskansleriksi kesken sote-valmisteluajan. Olisiko tullut valituksi, jos valiokunnan täystyrmäys olisi ollut aavistettavissa?” Nimitys muutenkin ihmetytti.
Mitä tuolla on tekemistä tämän päivän kanssa? Kyllä on, ja vahvasti onkin.
Perustuslakivaliokunta julkisti perjantaina 2.10. selvityksensä ja lausuntonsa Sipilän hallituksen/valtiovarainministeriön eduskunnalta 2019 pimittämistä 210 miljoonan euron sote-kustannuksista.
Perustuslain 47. pykälän mukaisesti eduskunnalla on oikeus saada kaikki tarvitsemansa tiedot. Valtioneuvostolla, miniteriöillä tai sen virkamiehillä – kuten oikeuskanslereilla – ei sen määrittämisessä ole mitään harkintavaltaa (PeVL 30/2020 vp).
Vallan kolmijaon mukaisesti lainsäädäntövalta kuuluu yksinomaan eduskunnalle; ”ei eduskunnan rinnalla voi olla muita, sen kanssa kilpailevia valtionelimiä” (HE 1/1998 vp s. 73).
Tietojen pimityksestä tehtiin oikeuskanslerille kantelu. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen katsoo 7.4.2020 päätöksessään, että selvityksestä ei ilmennyt, että esityksen valmistelijat olisivat jättäneet eduskunnalle kertomatta asian käsittelyn kannalta merkityksellisiä tietoja.
Tässä kohtaa Puumalainen ennen muuta sekoilee vallan kolmijaon kanssa pahemman kerran ja ryhtyy lainsäätäjäksi, ja ottaa eduskunnan puolesta kantaa siihen mitä tietoja eduskunta lakia säätäessään tarvitsee! Korkeimman laillisuusvalvojan hämmästyttävä sekoilu.
Puumalaisen päätöksen seurauksena perustuslakivaliokunta käynnisti 29.4.2020 oman selvityksenä eduskunnan perustuslaillisesta tiedonsaantioikeudesta. Tuoreessa selvityksessä 2.10. perustuslakivaliokunta ojentaa Puumalaista kovakouraisesti:
— Virkamiehillä ei ole harkintavaltaa sen suhteen mitä tietoja eduskunnan valiokunta katsoo tarvitsevansa; eduskunnalla on siinä yksinomainen toimivalta;
— Apulaisoikeuskansleri puuttuu merkittävästi eduskunnan asemaan ja työskentelyyn. Esitetyt tulkinnat vaarantavat eduskunnan perustuslaillisen tiedonsaantioikeuden;
— merkityksellisten tietojen pimittäminen on ollut tietoista.
Luottamus ylimpiin laillisuusvalvojiin rapisee entisestään.
Heikki Santala
Järjestöneuvos
Kauniainen