Mikä Putinia oikein riivaa?
Mediassa on Vladimir Putinia pidetty arvaamattomana; on selitelty ja ihmetelty mikä häntä oikein riivaa. Se onkin avainkysymys.
Samaa tuli pohdiskeltua ja siitä kirjoiteltua vuonna 2014, Krimin kaappauksesta johtuen.
Selitykset kun mediassa Putinin arvaamattomuudesta eivät oikein vakuuttaneet. Toimintansa on pikemminkin ollut johdonmukaista, toistuvine kaappauksineen eri maissa.
Mielestäni uskottavampi vastaus kaappauksille löytyi/löytyy Venäjän historian saatosta; Venäjän väkivaltaisesta geopolitiikasta, sekä kansan tukeutumisesta vahvoihin, itsevaltaisiin johtajiinsa vuosisatojen ajoilta. Kaappauksia kautta historian on perusteltu maan suojaamisella vihollisilta turvallisilla rajoilla ja luotettavilla naapureilla. Niin nyt Ukrainassakin.
Historiaan tukeutuville arvioille on sittemmin tullut vahvistusta eri tahoilta, kuten: ”Kuilu Venäjän ja lännen välillä kumpuaa vuosisatojen takaa” (Suomenmaa 13.2.2020), sekä Jyväskylän yliopiston opettajan Martti J. Karin aiheen perusteellisesti kattavasta, yliopiston nettisivulla olevasta luennosta vuodelta 2018 ”Venäläinen strateginen kulttuuri – Miksi Venäjä toimii niin kuin se toimii?”
Ja johtopäätös-arvio on, että Putininin toiminta on jatkoa Pietari Suuren 1700-luvulla
aloittamalle Venäjän historialliselle, väkivaltaiselle geopolitiikalle, maan turvallisuuden nimissä.
Sodat päättyvät sopimuksiin, niin Ukrainankin sota. Sopimus syntyy vasta, kun menetykset puolin ja/tai toisin ylittävät sietorajan ja kestokyvyn. Tästä on jo lieviä merkkejä.
Kriisin pitkittyminen kasvattaa suursodan uhkaa. Sen välttäminen on nyt kaikki kaikessa.
Heikki Santala, järjestöneuvos
Kauniainen