Matematiikka ratkaisee korkeakouluhaussa
Korkeakoulujen yhteishaku on maaliskuun puolen välin jälkeen ollut ajankohtainen asia usean nuoren elämässä. Tämän pitäisi olla opiskelemaan hakevalle nuorelle iloista, odottavaa ja tulevaisuuteen suuntaavaa aikaa.
Monelle nuorelle tämä aika on kuitenkin vuoden vaikeinta. Suomessa on useita lukion käyneitä, työttöminä työnhakijoina olevia nuoria, jotka pyrkivät maksimoimaan korkeakouluun pääsyn suorittamalla aikuislukion lisäkursseja tai avoimen yliopiston kursseja. Nämä nuoret nostavat työttömyysetuutta tai toimeentulotukea. He olisivat halukkaita opiskelemaan, mutta eivät pärjää yliopistojen haastamassa kilpailussa.
Yliopistolain kolmannen pykälän mukaan yliopistoilla on itsehallinto, jolla turvataan tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus. Itsehallintoon kuuluu päätöksenteko-oikeus sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista. Itsehallinto on turvattu perustuslaissa.
Tämä tarkoittaa sitä, että yliopistot päättävät itse hakukriteereistään. Nuori, joka ei onnistunut matematiikan kirjoituksissa tai joka ei kirjoittanut matematiikkaa ollenkaan, selailee ihmeissään hakukohteita ja niihin vaadittavia kriteerejä todeten ammatillisen tulevaisuuden olevan jälleen enemmän kuin epävarmaa.
On aivan oikein, että matemaattisesti lahjakkaat nuoret pääsevät opiskelemaan. Yliopistot näyttävät kuitenkin arvottavan matemaattisen kyvykkyyden muun osaamisen yläpuolelle, sillä usealle alalle haettaessa matematiikan arvosanasta saa eniten pisteitä. Miksi yliopistot eivät arvosta esimerkiksi kielellistä osaamista yhtä paljon?
Yliopistojen pisteytyssysteemi ei vaikuta ainoastaan kirjoituksiin valmistautuvan, vaan myös lukiota suorittavan nuoren elämään. Lukioajan pitäisi olla nuorelle aikaa, jolloin koulun käynnin lisäksi on mahdollisuus harrastaa ja hengailla kavereiden kanssa.
Monet nuoret uupuvat puurtaessaan väkisin matematiikkaa. Maksimoidakseen pääsyn haluamalleen alalle, kielellisesti lahjakas nuori saattaa valita pitkän kielen sijaan pitkän matematiikan.
Ensi kertaa yliopistoon hakeva nuori saa oikeutetusti lisäpisteitä. Negatiivisena puolena systeemissä on kuitenkin se, että hiemankin ammatillisesta suuntautumisesta epävarma nuori jättää hakematta pelätessään menettävänsä ensikertalaisuuden suomat lisäpisteet.
Keskustan puoluevaltuusto hyväksyi asiaa koskevan aloitteen halunaan korjata tätä epäkohtaa nuorten valinnan mahdollisuuksien lisäämiseksi.
Jertta Harinen
puheenjohtaja, keskustan Pohjois-Karjalan piiri
kunnanvaltuutettu, Kontiolahti