Maatalouden ahdinko
Vehmaalta on kuulunut uutisia, että meijerin auto ei ole hakenut maitoa sen liian pienen määrän takia. Entisen Osuuskunnan sääntöjen mukaan näin ei olisi menetelty. Ennen maatalouden Osuuskunnat, meijerit ja teurastamot, palvelivat kaikkia viljelijöitä kokoon katsomatta.
Suomessa koko maatalous on ajettu kannattamattomaksi. Tätä alamäkeä on täydentänyt maailmanlaajuinen vapaakauppa. Tänä päivänä puhutaan paljon taloudellisista vaikeuksista, mutta maatalouden vaikeuksista ei puhuta mitään.
Tämä asiakokonaisuus on niin laaja, että se vaatisi monta messua. Politiikan ja EU:n idea on ollut tilakoon suurentaminen. EU:n aikana tilakokoa on väkivaltaisesti suurennettu, mutta taloudellinen tilanne on kokonaisuutena huonontunut ja byrokratia valtavasti kasvanut. Ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. On unohtunut, että maatalous kuuluu kiinteästi kansantalouteen.
Entisessä Neuvostoliitossa kolhoosimaatalous oli taloudellisissa vaikeuksissa. Kolhoosien keskikoko oli silloin 4000 peltohehtaaria. Keskusjohto päätti, että tehostetaan tuotantoa yhdistämällä kaksikymmentä kolhoosia yhdeksi tilaksi. Siihen aikaan Neuvostoliitto romahti.
Kun Suomessa oli saavutettu ruokaomavaraisuus, alkoi maatalouden alasajo, tehtiin peltopakettilaki ja keskiolut vapautettiin. Joku runonikkari kommentoi silloin asiaa: ”Ennenkin jo viinurilla onni oli myötä, leipuri kun hirtettiin, niin viinuri sai työtä”.
Maatalous kansantalouden osana on politiikassa unohtunut.
Kauno Pietilä
Kalanti
