Lukijalta: Suomalaisten on pienennettävä erittäin paljon hiilijalanjälkeään
Suomen ylikulutuspäivä on tänä vuonna keskiviikkona 1. huhtikuuta. Se tarkoittaa sitä, että laskennallisesti suomalaisten kulutus ylittää tuona päivänä maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja.
Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä ovat korkeimmillaan ainakin 800 000 vuoteen, hiilidioksidin osalta peräti kahteen miljoonaan vuoteen, kertoo Maailman ilmatieteen järjestö raportissaan (Savon Sanomat 24.3.).
Potsdamin yliopiston ilmastoinstituutin johtajan Christopher Wolfin mielestä maapallo on siirtymässä aikaan, jossa ilmasto ei enää tue ihmiskunnan selviytymistä. Tällä menolla ilmasto lämpenee lähitulevaisuudessa 3–4 astetta. Sen seurauksena maailmantalous ja yhteiskunnat lakkaavat toimimasta sillä tavalla kuin ne nyt toimivat (Yle 12.2.2026).
Kuumuuden ja kosteuden yhdistelmä tuottaa olosuhteita, jotka ovat potentiaalisesti tappavia.
Ilmastonmuutokseen liittyvän ruokapulan riski kasvaa myös. Haitat ruoantuotannolle saattavat olla käsissä pikemmin kuin on arvioitu. Keskeisten viljakasvien sopiva viljelyala on kaventunut merkittävästi, kertoo Nature Food -tiedelehdessä julkaistu tutkimus. Myös useiden palkokasvien viljelyyn soveltuva viljelyala pienenee (Yle 7.3.).
Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on 7,7–10,0 hiilidioksiditonnia vuodessa. Sitä on pienennettävä erittäin rajusti. Se tarkoittaa tuotannon ja kulutuksen vähentämistä eli talouden kutistumista, sillä ylikulutus aiheuttaa edellä kuvattuja ilmasto- ja ruokaongelmia sekä epäta-arvoa.
Päävastuu on yhteiskunnalla, joka voi esimerkiksi verotuksella vaikuttaa fossiilisten polttoaineiden kulutukseen, kaavoituksella ohjata rakentamista ja joukkoliikennejärjestelyillä liikkumista. Verotusta pitää kohdistaa myös tekoälyyn. Metsähakkuiden vähentäminen on tehokkain tapa kasvattaa hiilinieluja.
Yhteiskunnan lisäksi meistä jokainen voi vähentää esimerkiksi tarpeetonta lentämistä ja yksityisautoilua, asuntonsa lämpötilaa pari astetta alentamalla sekä ruokailutottumuksiaan muuttamalla pienentää omaa hiilijalanjälkeään.
Suomalaisen mäkimaiseman aurinkoisen etelärinteen hiekkamultamaassa kasvaneet perunat, juurekset, vihannekset ja puutarhamarjat sekä metsämarjat lautasella ovat ekoteko.
Kun edellä mainittua ruokavaliota täydennetään täysjyväviljasta, sisäjärvien kaloista ja pienestä määrästä lihaa valmistetuilla aterioilla, ilmasto ja ympäristö kiittävät, kansanterveys kohenee ja terveydenhuoltomenot supistuvat.
Hiilijalanjälkeni on 2,4 hiilidioksiditonnia vuodessa.
Taito Taskinen
Kuopio
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/