Lukijalta: Paikallislehdet ja pienet koulut pelastamaan matematiikkaa
Koko Suomi on nyt hullaantunut kulttuuripääkaupunki Oulusta, mutta ohjelmatarjonnasta en löytänyt matematiikkaa, joten päätin ohittaa juhlat ja omistaa aikani kaiken kulttuurin perustalle, matematiikalle.
Avasin lukioaikaisen algebran kirjani. Sen sisältä löytyi lehtileike Kalevasta 28.2.2006. Artikkelin otsikko ”Ahkerat lehdenlukijat pärjäävät myös matikassa” herätti toivoa. Siinä kerrotaan suomalaistutkimuksesta, jossa analysoitiin vuonna 2003 OECD-maita koskeneen Pisa-tutkimuksen materiaalia.
”Lukeminen edistää oppimista ja toisaalta se, että oppii koulussa, helpottaa lehtien lukua”, kertoi tutkimusta tehnyt professori Pirjo Linnakylä.
Olen ollut huolestunut paperilehtien lakkauttamisesta. Jos lapset eivät näe lehtiä, eivät he opi lukemaan niitä. Lukutaito ja yleissivistys siinä rapautuvat.
YLE-lain (1.1.2013) sisältö ja Ylen runsaat resurssit olisi pitänyt suunnitella paremmin. Ohjelmat ovat suurimmalta osalta aikuisten viihdettä, ja sitä tulee paljon monilta muilta kanavilta. Tarvitaan ”Matematiikkatukea lehdille ja matematiikan preppauskursseille” (Kiuruvesi-lehti 30.8.2021).
Nyt uutisoidaan muun muassa Oulusta, että useita kouluja suljetaan. Pienissä maaseutukouluissa olisi vielä rauhallista oppia ja havitella kolmea ällää, lukemista, laskemista ja liikuntaa. Myös kirjastoja suljetaan.
Koulut ja kirjastot yhdistettyinä olisi halpa keino tarjota kulttuuripalveluja myös harvaan asutulle maaseudulle ja kaupunkien reuna-alueille. Sieltä niitä ahkeria puurtajia tulee yliopistojen ja korkeakoulujen matematiikkapohjaisille aloille.
Suomen tulevaisuuteen kannattaa panostaa. Ellet pientä kasvata, et suurta näe.
Lukiot houkuttelevat opiskelijoita harrastuksissa arvostetuille oppiaineille, kuten liikunta, musiikki, taide, autoilu. Taivalkoski haluaa liikuntalukion – houkuttelisiko se ulkopaikkakuntalaisia?”, uutisoi Koillissanomat 7.11.2025.
Ehdotan liikuntapainotteista matematiikkalukiota. Matemattiikkalukiot voisivat erikoistua preppaamaan niitä kymmeniä tuhansia ylioppilaita, jotka jäävät ilman opiskelupaikkaa. On turha lisätä aloituspaikkoja aloille, joista valmistutaan työttömiksi. Perustelut kirjoitan, jos lehti antaa palstatilaa.
Opetussuunnitelma (2014), digihömppä ja muut uudet tuulet ovat tulleet kalliiksi, ja jälkihoito kestää kauan. Ylen suuriin kummallisuuksiin kuuluu Suuri koulukysely syksyllä 2018. Vastauksia annettiin 5 600, mutta estivätkö kevään 2019 vaalit tulosten kunnollisen julkistamisen ja keskustelun Ylen ajankohtaisohjelmissa?
Toivon, että Yle kaivaa kaikki vastaukset, julkistaa ne ja järjestää Suuren matematiikkaillan. Kyselystä keskusteltiin paljon muuallakin kuin Ylen sivuilla, mutta keskustelu tavoitti lähinnä opetushenkilökunnan eivätkä päättäjät noteeranneet matematiikan opetuksen asiantuntijoita.
Facebookin ryhmä Rakastan matematiikkaa kasvaa. Pienistä puroista se isokin joki kasvaa. Matematiikkaan koukuttunut nuori voi olla innostava esimerkki toisille nuorille.
Pienet paikallislehdet ovat ”tieteiden kuningattaren” parhaita ystäviä. Hyvä esimerkki on Pyhäjokiseutu-lehti, joka julkaisi kärsämäkisen koululaisen Erkka Oikarisen joulukalenterin 2025 ja näyttävät artikkelit.
Koska ne olivat ilman maksumuuria, sadat tuhannet matematiikan rakastajat pääsivät nauttimaan maukkaasta matikasta.
Matematiikkapalstoja odotellessa tervetuloa herkuttelemaan ryhmään Rakastan matematiikkaa!
Alli Huovinen
matikkatäti
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/