Lukijalta: On sitä liikunnan vaikutusta tutkittu ja koettu täälläkin
Lehtenne uutisoi, kuinka Amerikassa on tutkittu liikunnan, varsinkin eri pituisena toteutettuna, vaikutuksia ihmisen terveyteen.
Kokemukseni viidentoista vuoden ajalta: kahdesti päivässä, aamuin illoin, viidentoista minuutin reipas kävely pitää jalat kunnossa, ja sitten vähintään kerran päivässä noin viidentoista minuutin reippaanlainen suunsoitto kuppilassa pitää nupin kunnossa.
Olen 79-vuotias mies ja harrastanut ikäni erilaista liikuntaa. Lapsena kävin koulua ja koulumatkat 3,5 kilometriä kävelin aamuin illoin. Sitten elämäni eri kausina olen kokeillut muutamaa erilaista kävelytyyliä tai tekniikkaa. Syksyn 2014 loka-marraskuulla aloin kävellä kokonaan uudella tavalla.
Tämä tyyli on eräänlaista potkukävelyä tai aktiivikävelyä, jossa joka askeleella ikään kuin heitän askeleen ottavaa jalkaa aktiivisesti eteen päin. Kuitenkin rennolla jalalla, ei millään sotilaallisen jäykällä jalalla. Aluksi kuvitellen, että joka askeleella ikään kuin potkaisisin pientä muovipalloa eteenpäin.
Kahden kuukauden kuluttua en enää huomannut ajattelevani palloa, vaan jalat tekivät eteenpäin suuntautuvan heittoliikkeen automaattisesti. Kevään ja kesän 2015 mittaan kävelyn liikerata kehittyi automaattisesti polven yläpuolisten osien aktiiviseksi osallistumiseksi kävelyyni. Polvi on aktiivisessa roolissa askelta ottavan jalan liikkeessä, ja nilkka sitten seuraa kevyesti heilahtaen eteenpäin.
Ja mikä on tulos? Joko minä luulen tai sitten se on totta, että jalkani ovat kevyemmät kuin mitä ne ovat milloinkaan olleet. Tämä on se tunne, kun lähden kävelemään. Näin kävellessäni askel vähän pitenee ja samalla usein myös tahti vähän nopeutuu. Verryttelykävelynä keho lämpiää myös nopeammin kuin tavallisessa kävelyssä.
Tekisi mieleni tutkituttaa nykyaikaisella tekniikalla hermoratojen ja lihaksistojen toimintojen aktivoitumisia eri liikunnan muodoissa. Olisi mukava tietää, vaikuttaako tämä aktiivikävely itse jalkalihaksiin, lantiolihaksiin, selkälihaksiin ja aivoihin ja sitä kautta mahdollisesti myös sisäelinten toimintoihin.
Sopisiko tämä urheilijoille harjoituksen väliajalle normaalin asiointi- ja työliikunnan yhteydessä tapahtuvaksi palauttavaksi liikunnaksi, puhumattakaan, että voisiko tämä malli olla osa harjoitusmetodia? Entä olisiko tämä kävelytapa työpaikalla tapahtuvan liikkumisen muotona rentouttavaa ja elvyttävää hyötyliikuntaa tai taukoliikuntaa?
Edelleen joka päivä saan tuntea jalkojeni nauttivan kävelyistäni. Kerran päivässä 15 minuutin aktiivinen keskustelu toisen henkilön kanssa pitää yläpään kunnossa, ja kaksi kertaa päivässä aktiivinen kävely pitää jalat kunnossa.
Kohta yhdeksän vuotta olen kävellyt tällä tyylilläni, ja vaikka toissa talvena eri syistä jäi pari kuukautta vähälle kävelylle, niin kevättalvella oli helppo jatkaa siitä, mihin syksytalvella olin jäänyt. Suurta muutosta en havainnut.
Olen kokenut yhden lievän infarktin, ja minulle on tehty yhteensä kolme pallolaajennusta. Minulla on ollut lieviä, niin sanotusti hyvälaatuisia rytmin vaihteluita, ja olen joutunut käyttämään beetasalpaajia. Tällä hetkellä en tarvitse niitä, ja aivan hyvin saatan kävellä puolisenkin tuntia sellaista vauhtia, että tulee hiki. Näillä lenkeillä en hengästy lainkaan.
Olen lähestynyt näillä kysymyksillä yhtä yliopiston liikuntatieteen laitosta ja yhtä urheiluopiston valmennustoimijaa, mutta kumpikaan ei ole vastannut. Olisi mukava tietää, mikä tutkimuslaitos ottaisi kävelyni lähempään tarkasteluun. Olen valmiina ”koekaniiniksi”, jossa selvitetään nykyaikaisella hermoston seurantalaitteistolla tämän tapaisen liikunnan vaikutuksia ihmiskehossa.
Itse olen kovin tyytyväinen, sillä tänäkin aamuna, muutamaa päivää vaille 81 vuotta sain kävellä nelisenkymmentä minuuttia koko lailla reippaasti, pulssin kiihtymättä ja hengästymättä. Toki hiki tulee pintaan myös ”lauhemmallakin” säällä.
Jos on Amerikassa tutkittu, niin on sitä tehty täälläkin, ainakin minun toimestani, ja vielä 82 vuotiaanakin jalat voivat todella hyvin. Eikä muussakaan kunnossa ole moittimista. Mitä nyt jotkut ”vanhenemisen” oireet alkavat lähestyä.
Lauri Jokinen
Karstula
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/